Toimintaa, toimintaa.
Aamulla Jeesuksen elämä sarjakuvan keinoin, iltapäivällä vertauksia näytelmin.
Saunassa rauhaisaa oloa tyttöjen kesken, iltaohjelmassa railakasta meininkiä.
Leiri alkaa vihdoin päästä tekemisen tuntuun, nuoret oivaltaa riparifiiliksen.
Illalla hyvä tunnelma lässähti, kun työntekijäporukasta yksi päästeli sammakoita suustaan oikein urakalla. Ensin mollattiin järjestön tuottama ekomateriaali jollain kummallisella kommentilla, sen jälkeen pastorille tarjoamani aamuhartausajatus jyrättin, kun samainen (mua nuorempi, ei-teologi) oli sitä mieltä, että "hänen hartautensa on niin paljon parempi, kun hän voisi puhua siinä Jeesuksen kuolemasta". On se kumma, että jonkun pätevyys ja osaaminen on sillä tasolla, että voi surutta jyrätä muiden yli. Ei edes ollut ensimmäinen tilanne tällä leirillä.
Aamulla nukun pitkään, jätän Jumalaan turvaamista ja luottamista käsitelleen aamuhartauteni sikseen ja herään sitten kun ei enää väsytä. Turhauttaa.
Kaaduin leirikeskuksen yläsalissa. Kompastuin hämärässä parruun, joka on tasan tarkkaan koko seitsenvuotisen historiani ajan ollut siinä samaisessa paikassa. Miten typeräksi voikaan itsensä tuntea.
Kunpa kello olisi vähän vähemmän, olisin oitis soittanut kesätyökaverille ja kuunnellut jotain viisasta ja lohduttavaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hei Tyttism, pakko on udella, mollattiinko siellä Ekonistin käsikirjaa (järjestön ekomateriaali)? Itse nimittäin tunnen melko suurta lukkarinrakkautta sitä kohtaan (olen sitä tekovaiheessa kommentoinut), ja olisin utelias kuulemaan, mitä siitä oikeasti tykätään.
Flora, sitäpä juuri... Meidän opeperukassa on mun lisäksi toinenkin, jotka ollaan oltu niinikään tavallaan sitä valmistamassa ja kirja on meidän mielestä loistava. Valitettavasti yksi työntekijöistä on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että (näin kärjistetysti) riparilla pitäisi puhua Jeesuksesta eikä niinkään muusta. Ei hänelläkään kai itse Ekonistia vastaan mitään ole, mutta meidän muiden vihreys kai välillä ärsyttää. Kuitenkin täällä on ekoasiat pinnalla, Reilu Kauppa näkyy ja leirin aterioista puolet on kasvista ja kalaa eli lihansyöntiä on vähennetty.
Ai hauskaa, sinäkin olet ollut jotenkin sen kirjan teossa mukana! Minusta se on todella onnistunut, mutta enpä tietenkään itse ole seurakunnan kasvatustyötä koskaan tehnyt.
Kiva kuulla tuosta teidän vihertävästä leiristä!
Lähetä kommentti