Kuva Helsingin seurakuntayhtymän sivuilta.Paikka: Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Aika: 16.8.2009 klo 11
Kesto: 1h 10min
Messun toimittivat: liturgia ja saarna Sinikka Peltohaka
Päivän aiheena: Etsikkoaika
Kirkko: Pauli Salomaan suunnittele, vuosina 1953-54 rakennettu kirkko, joka istuu hyvin ympäristöönsä samanhenkisenä ja -aikaisena rakennuksena. Sisustus on 50-luvulle tyypilliseen tapaan kauniin minimalistista ja selkeää, materiaalit skandinaavisesti puuta ja kiveä. Kirkkoon mahtuu 450 henkeä, vaikka tila vaikuttaa pienemmältä. Peruskorjaus on tehty 1998. Erikoisuutena on kirkkosalin muoto: sisään tullaan salin ylälaidasta ja lattia viettää alaspäin kohti alttaria ja saarnastuolia, jotka ovat kirkkosalin matalimmassa kohdassa.
Väkeä: 20, joista lisäkseni yksi alle 40v.
Numeroita: Seurakunnassa 7000 jäsentä, eli paikalla 0,3% jäsenistä. Kastettuja ja avioliittoon kuulutettuja ei ollut lainkaan, kuolleita yksi.
Saarna: Saarnassa pyöriteltiin "etsikkoajan" sisältöä ja merkitystä. Etsikkoaika on Jumalan erityisen toiminnan aikaa, aikaa jolloin Jumala erityisesti kutsuu puoleensa. Etsikkoajalla tarkoitetaan myös tarkastusta ja vierailua. Jumala lähestyy ihmisiä armollisesti Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala ei toivo kenenkään joutuvan hukkaan, joten jokainen päivä ja hetki on etsikkoaikaa. Saarna oli aika perus, ehdin taas ajatuksineni harhailla ties missä, mutta sain kuitenkin mielestäni pointin poimittua.
Virret: 311, 127, 615, 315, 226, 416. Aika vieraita, erikoisiakin virsiä olivat kaikki. Kanttorin tahti oli kuitenkin ihanan rauhallinen, ei ollut kiire mihinkään ja vieraampiinkin virsiin ehti mukaan.
Yleismaku: Rauhallinen ja kodikas, lienee rauhallisen tahdin, pienen väkimäärän ja tilan yhteisvaikutus.
Hyvää ja huomioitavaa: Kaunis kirkkotila, rauhallinen oleminen ja ystävällinen vastaanotto, eteisessä työntekijät kättelivät messuun tulijat ja messun aikana toivotettiin toisille seurakuntalaisille Jumalan rauhaa - aivan kuten olen kotiseurakunnassani Keski-Suomessakin tottunut tekemään.
Jäin kaipaamaan: Olisin kaivannut messussa toimineiden nimistä tiedon alkuun, kun ne nyt kerrottiinv asta viimeiseksi. Onko Munkkiniemi todella näin vanhuspitoinen paikka, miksei edes työikäisiä ollut lisäkseni kuin pari?
Bonus: Kirkkomehut ja -keksit messun jälkeen :)
Tuomio: Tänne tulen uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti