Äijäily sen kun jatkuu. Tänään musaope tempaisi minut ja apuopen yhtä aikaa ilmaan, 165kg ja sekös vasta oli ÄIJÄ teko! Nämä ei millään meinaa uskoa, että olen oikeasti melkein satakiloinen.
Työntekijäporukan keskinäinen meno on aika kurjaa, asioita ei puhuta kaikilta osin suoraan vaan kyräillään.
Leirikeskuksen pehtoori palasi lomalta ja veti kohtuuttomat herneet, joka aiheutti närää sekä työntekijöiden että nuorten keskuudessa.
Lapset heräävät puoli seitsemältä meikkaamaan, suihkuun ja möykkäämään. Uskomatonta, mutta totta. Uskomatonta on myös se, että täällä työntekijöistä puolet on sitä mieltä, että kännyköiden kerääminen yöksi on mahdoton ajatus, vapaudenriistoa ja mitä vielä. Olen sitä mieltä, ettei ihminen mene rikki kännykättömästä yöstä, mutta yliväsynyt isonen, jonka unet jäävät jatkuvasti liian lyhyiksi, voi mennäkin.
Huomenna vierailypäivä.
Tämän päivän rakkausteema näkyi myös iltaohjelmassa. En vetänyt herneitä, mutta annoin iltapalaverissa palautetta. Vapaaehtoisuuteen perustui onneksi vain yksi leikki. Huomenna keskusteltaneen isosten kanssa siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa vapaaehtoisia ei tunnu ryhmästä löytyvän.
Sain kalenteripaketista varamiehiä, pikkuruisia muumifiguureja. Kiitos V&B, aivan mainio paketti, vaikka Hemulin pää onkin aika irtoavaista sorttia :)
Puhuttiin illalla myös leirin hinnasta. 550e on suuri raha, mutta toisaalta näiden nuorten perheillä on useimmiten rahaa melkolailla yli oman tarpeen. Toisaalta kaksikielinen lapsi voi tarvittaessa mennä myös seurakunnan leirille, vain joskus harvoin ummikkolapselle tämä on ainoa vaihtoehto.
keskiviikko 5. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Moi!
Kiitos kaikista ripariaiheisista postauksista, mukavaa palailla nuoruuteen ja isosaikoihin näiden tunnelmien myötä. Itse psykologiaa opiskelevana sitä miettii, miten hyvä olisi, jos srk:n työntekijöitä koulutettaisiin enemmän konfliktien ratkaisuun, myönteiseen ongelmanratkaisuun jne. Näin jäisivät nuo kyräilyt ja vastaavat paljon vähemmälle, kun asiat nostettaisiin pöydälle, käsiteltäisiin ja jatkettaisiin eteenpäin. Se tosin vaatisi tiettyjä valmiuksia ja taitoja ohjaajalta, mutta vaikuttaisi kyllä varmaan hyvin myönteisesti leirien ilmapiiriin.
Itselle on päällimmäisenä tainut jäädä leiri-isoilusta mieleen väsymys (pisimmät leirit lähes kaksiviikkoisia), joten tuo kännyköiden pois kerääminen ja aamuheräämisen siirtäminen myöhemmäksi olisi tuikitärkeää!
T. Unikko
Mä luulen, että paras apu olisi juurikin siinä, että esim. leirin suunnittelulle olisi varattu tarpeeksi aikaa ennen leiriä, jolloin esim. seksuaalietiikkaan liittyvää keskustelua voisi käydä ja leirillä esiintuotavia kantoja linjata rauhassa ja päiväsaikaan. Nyt kun ohjaajien kuulumiskierros ja seuraavan päivän suunnittelu poikkeuksetta alkaa vasta puolen yön tietämillä, tunteet on helposti pinnassa ja sammakoita päästellään.
Uh, eipä varmaan oo enää omia lapsia varaa laittaa noille leireille. Nostan hattua kyllä meidän vanhemmille kun ovat kolme lasta raaskineet päästää tonne ja vielä viikonloppuleireillekin. Mut 550 egee on jo sairas summa. Huhhei.
Rva Herttainen, onhan se iso raha, muttei järjestöriparista mitenkään keskimääräistä korkeempi. Mun mielestä leiristä vois kyllä jättää vierailupäivän pois ja tiputtaa hintaa yhden päivän hinnalla ihan surutta. Ei seurakuntien riparitkaan ihan ilmaisia ole, ainakaan useimmissa seurakunnissa, vaikka niistä sitten alea voikin pyytäessään saada. Ainakin mun kesätyöpaikalla riparista omavastuu oli satasen luokkaa, erikoisriparilla enemmän ja leiri oli kuitenkin vain puolet tämän pituudesta.
tuli vastaan sun blogi kun luin vanhaa keskustelua sun kanssa facebookissa. osaat kylla kirjoittaa hyvin ja viela sillain etta minakin ymmarran! nama kv45en entries (en tieda suomeksi) kylla kuvastaa leirin hyvin. ja vasymys oli ihan niinkun selitit! en tieda mita olisin tehnyt ilam sua ja muita opeita! olet ihana!
Hei Katsu, kiva kun löysit tiesi tänne, tule toki uudestaan! Ripareista kirjoittaminen on tavallaan aika haastavaakin, kun pitää miettiä tarkasti yksityisyys yms. asioita, ettei tule laverelleeksi toisten yksityisasioita siten, että ihmiset olisivat henkilöitävissä.
Lähetä kommentti