Kiloklubi

Noniin, lupailin tässä taannoin kertoa lisää Kiloklubista ja nyt työputken katketessa kahdeksi vuorokaudeksi, voinkin lunastaa lupaukseni.

Kiloklubi on eräänlainen internetin Painonvartijat, johon syötetään omat lähtötiedot (sukupuoli, ikä yms.) ja -tilanne (paino, vyötärönympärys) sekä määritellään elämäntavat ja asetetaan tavoite. Sivusto sitten laskee, missä ajassa tavoite on saavutettavissa ja laskee jokaiselle päivälle suosituksen ruuasta saatavalle energialle.

Sivustolla pidetään ruokapäiväkirjaa ja sivusto kertoo, kuinka suuren osan kukin ateria on päivän energiansaannista muodostanut. Lisäksi se tarkkailee kasvisten, kuitujen ja herkkujen määrää sekä sitä, että tarpeeksi energiaa saadaan proteiinista ja oikeanlaisista rasvoista.

Liikunta kirjataan omaan osioonsa samoin kuin painon ja vyötärönympäryksen muutokset.

Tiedän, että jotkut käyttävät Kiloklubia vain tarkkaillakseen ravintonsa laatua, mutta jotkut ovat pudottaneet sen avulla huomattavan suuria määriä. Mielestäni palvelun hyviä puolia on mm. se, että pudotustahti on terveellinen ja realistinen - omalle pudotukselleni oli laskettu kestoksi alussa 39 viikkoa ja nyt pari viikkoa myöhemmin arvio on muuttunut 38 viikkoon.

Kysymyksiä?

Edit. Yksi kommentti oli tullut, mutta Blogger hukkasi sen siinä vaiheessa, kun yritin saada sen auki. Joten kommentoihan uudestaan :)

Uutta luomua: Pirkan luomujugurtit!

Kuva Pirkan sivuilta.

Eilisellä kauppareissulla tein ilahduttavan löydön! Lähikauppani on K-Market, jonka hyllyssä on tähän asti ollut Valion maustamatonta luomujugurttia ja mustikkajugurttia. Nyt tilalle oli tullut samankokoiset purkit Pirkan maustamatonta, mansikka- ja kuningatarjugurttia. Hinnoista en tiedä mitään, mutta olettaisin niiden olevan hieman Valiota edullisempia. Nyt elän vain toivossa, että näiden jugurttien rinnalle voisi palata Valion mustikka ja ehkä myös mansikka-vanilja, silloinhan luomua olisi jo varsin kattavasti tarjolla!

Pirkan luomujugurtit ovat kotimaisia, ne tulevat Juvalta. Ystäväni A. oli viime kesänä töissä Itä-Suomessa toimittajana ja muistelen hänen puhuneen, että Valion ja jonkun itäsuomalaisen luomumeijerin kanssa oli kränää, kun Valio uhkasi jättää meijerin kuin nallin kalliolle eikä meijerissä oikein uskottu omin päin selviytymiseen. Josko se meijeri oli tämä juvalainen? Toivottavasti tämä luomujugurtti osaltaan pitää suomalaisia tuottajia leivän syrjässä kiinni.

Aamupalaksi korkkasin mansikkajugurtin ja hyvää oli! Edelleen olen kyllä sitä mieltä, että vain maustamaton jugurtti on jugurttia ja muut ovat sitten jälkiruokaa, mutta eipä se sitä makua pahenna.

Vilkaisin muuten Pirkan nettisivujen listaa luomutuotteista, niitä on jo 170! Minulla on aktiivikäytössä lähinnä puurohiutaleet, kananmunat, ruukkusalaatti, levite ja nyt jugurtti, muista tuotteista en osaa juurikaan kertoa.

Onko teillä kokemuksia muista Pirkan luomutuotteista?

***

Tänään on ohjelmassa aamupäiväkävely ystävän kanssa, sen jälkeen vien äitini lähettämän paketin kahvilaan Helsingin keskustaan ja sitten suunnittelin suuntaavani pikavisiitille Kallioon. Kovasti olisi esseitä taas kirjoitettavana, ehkä tänään selätän ensimmäisen kehitysmaatutkimuksen esseistä.

Hämmästyttää, kummastuttaa.

1. Kuulin, ettei vammainen saa Suomessa adoptiolupaa.
Edit. Suomen kolmesta palveluntarjoajasta (Pelastakaa Lapset, Interpedia, Hki:n kaupunki) ongelma koskeekin varmuudella vain ensimmäistä (joka lienee kuitenkin suurin lapsia välittävä taho). Interpedian tiedoissa mainitaan, että vanhemman oma vamma voi olla peruste special needs -lapsen adoptiolle. Ts. näkövammainen vanhempi voi pärjätä näkövammaisen lapsen kanssa vähintään yhtä hyvin, ellei jopa paremmin kuin näkevä.

2. Miten helpoksi Ikea onkaan tehnyt leipomisen, kun ruisleipäkin valmistuu vaan vesi tölkkiin lisäämällä, purkkia ravistelemalla ja taikina vuokaan pullauttamalla. (Tiedän, lopputulos tuskin lienee kovin luomu tai lisäaineeton.)
Edit 2. Leipä oli kaiken kukkuraksi oikein hyvää!

3. Minne katosi Kalastajan vaimo, jonka uudempaan blogiin sivupalkissa on linkki ja joka onkin yhtäkkiä muuttunut suljetuksi?! Mitä tapahtui?
Edit 3. Asia selvisi, Johanna oli pitänyt hetkellisen tauon ja harkitsee blogin jatkoa :)

Popsi popsi porkkanaa, sinä vihreä stalinisti!

Tällä hetkellä en lue lehtiä, koska paperilehden lukeminen on hidasta ja hankalaa ja sähköinen lukuohjelma on hetken verran ollut päivittämättä. Niinpä minulta on mennyt ohi eräs ilmiö, johon törmäsin tänään ensi kertaa. Olkaa hyvät, tässä illan viihdepläjäys:



Ensin nauratti, sitten itketti, sitten kaivettiin esiin Jeesus ja sitten en meinannut saada henkeä, kun nauratti niin. Voi Her-ran piek-sut rou-van ja-las-sa, nämä ihmisetkö meidän asioista päättää?

Kyse on siis siitä, että Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kouluissa on tästä lähtien yksi kasvisruokapäivä viikossa. Mielestäni päätös on lähinnä symbolinen, sillä kuukaudessa kasvisruokapäiviä on minun matematiikallani neljä tai viisi ja ainakin omina kouluaikoinani puuroa, velliä, kasvissosekeittoa, pinaattikeittoa tai -lettuja vähintäänkin sen verran. Päätös on erinomainen, osoittaa halua huolehtia ympäristöstä, asennekasvattaa lapsia ja ennen kaikkea - aikuisia.

Mitä tulee niihin vasta-argumentteihin, niin melko hataralta vaikuttaa, jos kasvisruoka on sekä syy ylipainoon että anoreksiaan, ilmastonmuutokseen kuin lasten nälkiintymiseen. Viime aikoina olen pohtinut myös vegaanista ruokavaliota, mutta pidän kananmunista ja maitotuotteista, joten jos arvon valtuutettu tulisi kertomaan minulle lakto-ovo-vegaanisesta ruokavaliosta, voisin tarjota kahvin kanssa vaikka kaalipiirakkaa!

Aiheesta on tänään kirjoittanut myös Pia Arkipäivän aktivistissa, Ranna Helmi otsalla:ssa sekä nei Green Fashion Freakissa.

Mitä mieltä te mahdatte olla? Mikä kommenteista on ratkiriemukkain?

Kahden viikon kahvitauko.

Siunattu Itä-Eurooppa hintatasoineen ja kahvilakulttuureineen! Olen perso makealle, voisin elää pullalla ja kahvilahinkuni on kyltymätön. Voitte siis arvata, missä nökötin lähes joka päivä reissuni aikana.

Poznan

Kuva täältä.

Post Office Cafe
Stary Rynek 25/29
Hintataso: latte macchiato 10 zlotya, juustokakku 10 zlotya

Kaunis ja hauska kahvila Poznanin vanhan kaupungin keskustassa olevalla aukiolla. Sisustuksena nimensä mukaisesti brittien postitoimistorekvisiittaa, joten erityisen puolalaista fiilistä tästä kahvilasta ei kyllä saanut. Palvelu oli hyvää, sitä sai englanniksi eikä turhaan tarvinnut odotella.

Varsova

Kuva täältä.

Wayne's Coffee
Zlote Tarasyn ostoskeskus päärautatieaseman vieressä

Sitä samaa huttua kuin Suomessakin, mutta koska reissu oli sujahtanut varsin turistillisissa merkeissä, päätettiin B:n kanssa kruunata retki valitsemalla turistimaisesti tutun merkkiketjun kahvila... Suuri latte oli todella suuri, oikeastaan pienehkö ämpäri.

Krakova

Krakovassa käytiin monessakin paikkaa, kaikista en tiedä nimeä. Yksi aivan mieletön kasvisravintola sulatti sydämeni (ja kylmän kohmettamat varpaat) ja pikkuruinen leipomo, jossa oli tympääntynyt kassatäti, myi meille suussasulavat leivokset, joiden nimi lausuttiin jotakuinkin cremufka, kirjoitusasusta ei ole tietoa. Krakovassa oli kahviloita ja kuppiloita aivan uskomattomat määrät, joillain alueilla jopa suurin osa ovista johti jompaan kumpaan - tai molempiin, sillä myös baareista sai leivoksia...

Cafe Botanica

Kuva kahvilan sivuilta.

ul. Bracka 9
Krakova

Kahvila oli tunnelmallinen, voin kuvitella hienoja rouvia iltapäivällä ja meitä nuoria aikuisia iltaisin. Listassa paljon kahveja, teelaatuja ja kaakaoita, leivoksia ja jälkiruokia. Latte ja Pavlova, banaani-kiivi-marenki-kermavaahto-jälkiruoka (niinpä, mistähän ne reissukilot mahtoikaan kertyä?) kustansivat yhteensä 4,15e. Kahvilassa tupakoivien ja tupakoimattomien osastot erikseen ja peremmällä tila jatkui baarimaisempana.

Alchemia Bar


Kuva.

ul. Estery 5
Krakova

Tämä baari, jossa kävimme kahvilla ja leivoksella (heh) löytyy Krakovan boheemina tunnetusta juutalaiskaupunginosasta, Kasimiersista. Googlaillessani baarin nimellä osuin ensimmäisenä Worlds Best Bars -sivustolle ja täytyy myöntää, että sitä se kyllä olikin! Tunnelma ihana, taiteilijamainen, rauhallinen ja raukea. Miinusta tulee ainoastaan tupakoinnista, mutta jos savutonta haluaa, lienee parempi pysytellä poissa Puolan kuppiloista. Latte ja omenapiiras kustansivat muistaakseni 20 zlotya, 5e. Annettakoon bonusta huumorintajuisesta henkilökunnasta, meitä palvelleella tarjoilijalla oli mitä mielettömin nenä!

Koska olen saanut kuulla "julkaise jo jotain sieltä reissusta!"-rutkutusta, julkaisen tämän nyt vähän puolittaisena postauksena ja jatkan ehkä ensi viikolla, kaupunkejahan ja niiden kahviloitahan kyllä riittää edelleen... :)

Keittiöstä: Porkkanapihvit.

Olen koko syksyn potenut jonkinlaista ideattomuutta, mitä ruoanlaittoon tulee. Tänään tartuin aamupalalla keittokirjaan ja kas, ensiavauksella löytyi ohje, johon tarvikkeet oli jo omasta takaa. Porkkanapihvien kanssa tarjosin perunamuusia, ohje on Tonnikalan tuolla puolen -keittokirjasta.

250g porkkanoita, siis neljännespussi luomuporkkanoita
1/2 dl riisiä
1 1/2 dl vettä
ripaus suolaa
loraus öljyä
2 rkl vehnäjauhoja
1 kananmuna
valkopippuria

Porkkanat kuorittiin ja raastettiin, raaste hulautettiin pannulle öljyyn kuullottumaan viideksi minuutiksi. Riisit keiteltiin kypsäksi ja sitten porkkana ja riisi sekoitettiin kulhossa ja annettiin jäähtyä. Jäähtyneeseen porkkanariisiin lisäsin suolan, valkopippurin, jauhot ja kananmunan, sekoitin ja lykin seoksen kokkareina uunipellille. Uunin lämmetessä 175 asteeseen muotoilin pihvejä hieman, niin että lopputulokset olivat suunnilleen senttimetrin paksuisia. Kuumassa uunissa pihvit viihtyivät vartin. Ilman lisukesalaattia ruokaa riitti kahteen tai kolmeen annokseen, salaatin kanssa varmasti ihan hyvä pääateria neljälle.

Ensi kerralla teen tupla- tai triplasatsin ja pakastan loput.

Siunattu koti <3

Eilen oli sitten se suuri päivä. Ruokien ja siivoilun kanssa meinasi tulla kiire, mutta se kai kuuluu vähän asiaan. :)

Siunaus oli tarkoitus aloittaa kuuden maissa. Ennen puoli kuutta sain pastorilta tekstiviestin "Tulen suoraan toimistolta K:n kanssa. Saavumme hyvissä ajoin ennen klo 18. Saavumme varmasti." ja 17.40 seuraava "Olemme jo matkalla.". Vakuuttelusta huvittuneina otimme tuplapastorit vastaan viittä vaille kuusi.

Aikaisempi kokemukseni kodinsiunauksesta on äitini luota, siellä läsnä oli vain perhe. Meillä oli minun ja kämppikseni lisäksi liuta kummankin ystäviä, joille oli delegoitu psalmin ja Raamatun katkelmat. Esirukouksen rukoilin minä ja musiikista vastasi H. kesätyöpaikastani. Lauluiksi olimme valinneet virren Ystävä sä lapsien, sekä punaisen veisukirjan Väsyneet maan, Elämä on nyt (Kiitos kun saan tässä olla) sekä Kuljeta ja johda. Etukäteen kämppikseni oli toimittanut ajatuksiaan kodista kirjallisesti ja minä käynyt papin kanssa kahvilla jutustelemassa, joten valmistamansa puhe oli koskettava, kuvasi tuntojani hyvin. Tuttu pappi, joka on elänyt ystävänä rinnalla jo useita vuosia, auttoi tietenkin asiaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni tuntui, että pyörryn, huone keinui ja pyöri, onneksi oli tuolissa selkänoja! Olisinko kenties pidätellyt hengitystä koko puheen ajan?

Siunauksen jälkeen iskettiin kiinni ruokapöytään, josta ei valitettavasti ole kuvan kuvaa. Tarjolla oli Alkon sivuilta napattu mieto Etelän hedelmät -booli sekä alkoholiton Pommac-vissy-omenamehu-mansikka-booli sekä savukalasalaatti, kreikkalainen salaatti, hapankaalipiirakka ja gluteeniton vastineensa sekä gluteeniton porkkanapiirakka ja gluteeniton suklaakakku, jälkiruokasalaattina vesimeloni-ananassalaatti. Etenkin savukalasalatti ja hapankaalipiirakka tekivät kauppansa, samoin porkkanapiirakka. Olen kovin positiivisesti yllättynyt gluteenittomista leipomuksista ja olin iloinen, kun saatoin sanoa gluteenittomalle vieraalleni, että hän voi kerrankin syödä kaikkea paitsi sitä gluteenillista hapankaalipiirakkaa.

Testasimme tämän kaksion saunan, johon sopi neljä normaalikokoista naista vaivatta (!), istuimme parvekkeella, makoilimme riippumatossa, hieroimme toistemme hartioita ja puhuimme teologijuttuja ja muita juttuja, riparijuttuja aika paljon.

Illalla kaikkien lähdettyä olo oli onnellisen haikea. Niin monet rakkaat ja tärkeät ihmiset saman katon alla, yhdessä, iloisina ja tyytyväisinä. Onni heistä ja haikeus siitä, ettei kaikkia välttämättä näe pitkään aikaan. Tulkaa pian uudestaan!

Kodinsiunaus ja tuparit.

Perjantaina minun ja kämppikseni koti siunataan ja iltaa jatketaan tupareiden merkeissä. O. on jo viettänyt yhdet kemut aikaisemmin, näihin tulee enemmän minun ystäviäni. Yhteensä meitä on himena toistakymmentä ja ostoslista on aikamoinen.

rapeaa salaattia (SS, KS)
tomaattia (SS, KS)
kurkkua (SS, KS)
punasipulia (SS, KS)
vesimelonia (VAS)
2-4 sipulia (HP)
4 sitruunaa (AB)
4 appelsiinia (AB)
mansikoita (HB)
coctailsuolakurkkuja (SS)
vihreitä oliiveja (KS)
ananaspaloja (VAS)
800g hapankaalia (HP)
18 kananmunaa (HP, SS, SK)
lämminsavulohta (SS)
kylmäsavulohta (SS)
fetajuustoa (KS)
maitoa (HP)
4 tlk smetanaa (HP)
leivontamargariini (SK)
taulukoukkuja
irtopohjavuoka
gluteenittomia kaurahiutaleita (HP)
vehnäjauhoja (HP)
(leivinjauhetta)
siirappia (HP)
(hienonnettua maustepippuria)
perunajauhoja (SK, HP)
gluteenitonta jauhoseosta (HP)
200g tomusokeria (SK)
kookoshiutaleita (SK)
2plo Pommacia (HB)
3plo vissyä (HB, Kari)
2l kuution muotoista omenamehua (HB)
2l ananasmehua (AB)
2plo Spritea (AB)
2plo kuivaa vermuttia (AB)
200g suklaata (SK)

suluissa olevat koodit liittyvät tarjoiluihin. Tuosta uupuu porkkanapiirakan ja linssikeiton tykötarpeet, mutta onhan sitä jo tuossakin - onneksi taksi vie ja tuo Jumboon ja N. lähtee silmiksi ja kantoavuksi, ilman häntä tuskin olisin moiseen itsetuhoiseen ristiretkeen ryhtynytkään...

Tanskalainen luomu vai kotimainen tavis?

Ystäväni N. esitti minulle kiperän kysymyksen tehtyään tutkimusta kaupan sokerihyllyllä. Jos haluaa olla sekä eko että eettinen ostopäätöstä tehdessään, niin kumpi on parempi, Tanskassa valmistettu ja pakattu (oletettavasti Tanskassa kasvanut) luomusokeri vai Suomessa pakattu ja valmistettu suomalainen tavissokeri? Olen pähkäillyt tätä yhtenä jos toisenakin päivänä, mutta en osaa vieläkään vastata.

Luomusokeri on luultavasti elimistölle parempi ja terveellisempi vaihtoehto, sillä sen viljelyyn ei ole käytetty kovia torjunta-aineita ja niinikään valmiista tuotteesta puuttuu säilöntöaineet. Tanskalainen luomu joutuu kuitenkin matkustamaan hyvän tovin päätyäkseen Suomeen, eikä Itämeren tila laivaliikenteestä muutu kuin pahemmaksi. Lisäksi tuotannosta ja pakkaamisesta syntyvät rahavirrat menevät tanskalaisille.


Suomalainen sokeri sisältää varmasti enemmän lisä- ja säilöntäaineita kuin tanskalainen kumppaninsa. Toisaalta se on kuitenkin tuotettu ja pakattu lähellä ja matkustaa todennäköisesti vain muutamia satoja kilometrejä. Lisäksi suosimalla suomalaista tuemme kotimaamme työlisyyttä. Toisaalta EU:n myötä pitäisi varmaan ajatella, että koko unioni on kotimarkkinoitamme ja sen sisällä tuotetut hyödykkeet hyödyttävät meitä kaikkia.

Itse käytän lähinnä Reilun Kaupan ruokosokeria, koska se on valkoista sokeria vähemmän käsiteltyä ja siten myös terveellisempää. Noin muuten olen ostanut sitä tanskalaista luomua, mutta en ole lukenut tuoteselostetta ja tiennyt sen olevan tanskalaista. Kumpaa sinä ostaisit? Millä perusteilla?

Kuvat täältä.

Kelan huomaan uskon elämäni.

Ensimmäinen (ja viimeinen, koska muutto häämöttää) visiittini Tampereen Kelaan on nyt suoritettu. Kohtasin mainion tädin, joka täytti apuvälinekartoitushakemuksen lisäksi ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen, jota olin kuvitellut pääseväni täyttämään vasta kesällä! Asioihin näyttää tulleen vauhtia ja olen edelleen toiveikas. Onneksi pidän organisoinnista, Kelassakin olivat sitä mieltä, että olen opiskellut hyvää ja reipasta tahtia. Bueno!

Tein siis pikavisiitin Tampereelle, unohdin käydä YTHS:llä jurnaamassa hammaslääkäriasiaa, mutta kaikki muu tuli hoidettua. Koti ei ole enää oikein koti, vaan kaoottinen hässäkkä ja kaiken lisäksi löysin jääkaapista Mr Fishin - Herra Lohi oli uuvahtanut kannelliseen uunivuokaan edellisen, äkillisen sairaalareissun aikaan, lähes kolme viikkoa sitten. Illalla (naapurissa nautitun viinin voimalla) tartuin toimeen ja niin sai kala kyytiä...

Muutto on täysin toivoton homma. Vaikka kuinka pakkaan ja paketoin, raivaan ja valikoin, tavaramäärät kaapeissa ei tunnu yhtään vähenevän ja kaaos vain kasvaa. Meinasi tulla hyperventilaatio, astmakohtaus, ahdistus ja kaikki muut samaan kastiin kuuluvat, onneksi härdelliä ei tarvinnut katsella vuorokautta pidempään. Ensi maanantaina palaan pääkallon paikalle ja haaveilen salaa, että äiti veisi työmatkallaan laatikoita Helsinkiin, kun lisätila voisi helpottaa pakkaamista ainakin vähän.

Tänään Kelailun jälkeen hain Kauppahallista korppuja ja riisipiirakat ja menin vanhan tamperepoikani T:n luo aamukahville. Oli hyvä jutella ja kelata ja jutella ja nauraa ja halata ja höpöttää ja huomata, että lainaisoveli on edelleen se sama ja tärkeä, vaikkei nähdä kuin harvakseltaan. Sen jälkeen näin Afrikasta palanneen ystäväni M:n, lounastimme Cafe Europassa (halloumisalaatti, aah!) ja pohdimme ihmisyyttä. Oli ihanaa, nautin sosiaalisesta elämästä ja matkustin ennimustoshömppää kuunnellen Pendolinolla Keski-Suomeen, enkä edes muuttunut pahoinvoivaksi, kuten kyseisessä junatyypissä yleensä! Kovin on hyvä mieli, ehkä taas lähiaikoina voisin postata jotain muutakin kuin näitä kelakuulumisiani...

Pääsiäisen piirakka.

Pääsiäistä ei meillä - niin kuin ei monessa muussakaan luterilaisessa perheessä - vietetä samassa mitassa kuin esimerkiksi joulua. Lapsena pääsiäinen tarkoitti virpomista, keltaisia koristeita, pääsiäismunia ja lammasruokaa, sekä ukin telkkarintillotusta. Ukkini, 83v., on ortodoksi, ja pääsiäinen on ainoa kirkkovuoden tapahtuma, johon muistan hänen reagoineen. Nuorempana hän kävi kiertämässä kirkkoa pääsiäissaatossa (onkohan tämä se oikea termi?), sittemmin katsoi sitä televisiosta, kun ei enää jaksanut öiseen rientoon liittyä. Pitkään tämä perinne tuntui oudolta, sillä isäni evlut-ortodoksiperheessä ekumeeninen tilanne ratkaistiin pitkälti maallistumalla ja ortodokseiksi kastetut pojatkin liitettiin luterilaiseen kirkkoon, kun se oli kouluopetuksen järjestämisen kannalta vaivattomampaa. Sinällään sääli. Eilen ukkini pyynnöstäni lähetti minulle tämän Venäläisen hapankaalipiiraan ohjeen ja teimme niitä äitini kanssa pääsiäispöytään kaksin kappalein - joskin ensimmäisestä piirakasta kahden leipurin palkkana katosi puolet jo ennen toisen piirakanvalmistumista...

Kuva parvekkeella odottavasta, kelmuun kääritystä herkusta.

Ruokaisa hapankaalipiirakka sopii syksyn synkkien iltojen tarjottavaksi. (toim. huom. myös pääsiäiseen!) Suolakurkkukoristelu sopii piirakan makuun ja antaa hauskaa näköä.

Pohja:
1½ dl ruis- tai kaurahiutaleita
1½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
½ dl öljyä
½ dl maitoa tai kermaa

Täyte:
2 rkl öljyä
1 - 2 sipulia
400 gr hapankaalia
2 rkl siirappia
1/4 tl maustepippuria
1 tl suolaa
2 tlk smetanaa
2 munaa

Mittaa pohjan kuivat aineet kulhoon, lisää öljy sekä maito ja sekoita
taikina tasaiseksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Anna vuoan odottaa
täytettä kylmässä. Hauduta sipulisilppua ja hapankaalia öljyssä noin 10 minuuttia. Mausta täyte
siirapilla, maustepippurilla ja suolalla. Anna seoksen hieman jäähtyä. Lisää mukaan
smetana ja munat. Kaada täyte piiraspohjalle ja kypsennä 200 asteessa noin 25
minuuttia.

Leikkaa suola- tai herkkukurkku kuutioiksi ja hienonna muutama
persiljanoksa. Koristele piiras ja tarjoa teen kera.

Kenties resepti olisi muutettavissa vegaaniseksikin, lähinnä täytteen kanssa saa varmaan hieman kikkailla. Jos joku intoutuu kokeilemaan, saa tuloksista mielellään kommentoida tähän postaukseen,niin me muutkin voimme yrittää.
''''
Kaksikielisessä rippikoulussa keskustellaan joka vuosi pääsiäisestä paljon, sillä kansainvälisissä (usein anglo-amerikkalaisissa) kouluissa ja kulttuureissa varttuneille nuorille pitkäperjantai on uusi nimitys. Englanniksi tämä päivä on Good Friday ja näiden kahden nimen ja ajattelutavan eroja on mielenkiintoista pohtia. Viime kesänä Kanalan Kari tuumasi riparillamme, että hänen mielestään ei pidä mennä asioiden edelle. Niin, Hyvä Perjantai, ortodokseilla Suuri Perjantai, ottaa huomioon perjantain seuraukset, kun taas Pitkäperjantai elää tätä hetkeä, kärsimystä ja ristiinnaulitsemista.

Muurahaishappoa juomalasissa?

Naapurin T. kertoi siskonsa liittyneen Facebookissa Pelastetaan Suomalainen Maidontuottaja -ryhmään. Ryhmä on perustettu, jotta Valiolle ilmaistaisiin, että me suomalaiset olemme valmiita maksamaan maidostamme ne muutamat ylimääräiset sentit, jotta saisimme kotimaista maitoa vaikkapa ruotsalaisen sijaan ja jottei maidontuottajien elinkeino loppuisi seinään.

Ryhmän sivuilla oli myös mielenkiintoinen juttu ruuan puhtaudesta. Lisä- ja säilöntäaineet ovat arveluttaneet minua jo pitkään, sillä jo ala-asteella eräs minua nuorempi tyttö sanoi, ettei kevytmaidosta tule vatsa niin kipeäksi kuin rasvattomasta. Meidän suvussa on kärsitty diagnosoimattomasta pierutaudista, joka on helpottanut, kun maidossa on siirrytty HYLAan tai laktoosittomaan. Äidilläni vaivoja ei ole ollut ulkomailla ja kun hänkin ekoilun seurauksena siirtyi luomumaitoon, katosivat ongelmat kotimaassakin.

Mikä on siis luomumaidon ja tavallisen maidon ero? Tuon Facebook-ryhmän mukaan lehmien ruokavaliossa erona on se, etteivät luomumaitoa tuottavat sarvipäät syö AIV-rehua. Artturi Ilmari Virtasen keksintö rehun säilömisestä muurahaishappoon saattaa siis olla tämän kansantaudin takana.

Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Olen yrittänyt rajoittaa maidolla lotraamista enemmän ympäristö- kuin eläintenoikeudellisista syistä. Tätä nykyä maitoa kuluu puolisentoista litraa viikossa, eikä muutaman sentin hintaero ainakaan minun opiskelijabudjettiani rasita. Kotikotona täysi-ikäinen veljeni juo 10-15 litraa maitoa viikossa, joten sillä kulutuksella hinta alkaa jo tuntua, mutta toisaalta luulen jäbän siirtyvän vesilinjalle, kun opiskelijaelämä aikanaan koittaa.

Facebook-ryhmä on mielenkiintoinen, mutta minua häiritsee huonosti kirjoitettu teksti. Useissa mielenkiintoisissa ja rautaista asiaa sisältävissä blogeissa olen kiinnittänyt huomiota samaan huonoon äidinkielen osaamiseen, joka syö sanojen tehoa. Kielipoliisista päivää!

Kasvisruokaa: Linssikeitto

Tämäkin on lainattu resepti, mutten kyllä muista mistä.

Linssikeitto, ainakin neljälle

pari sipulia
pari-kolme porkkanaa
2,5 dl punaisia linssejä
öljyä
valkosipulia

Huuhdo linssit, pilko muut. Öljy kuumenemaan (älä unohda hellalle kuten minä..) ja sitten tavarat öljyyn ja pyöritellään hetki, kunnes sipulit pehmenee.

7dl vettä
purkki (400g) tomaattimurskaa
pieni purkki tai iso turaus tomaattipyrettä
kanelia
kaardemummaa
2-3tl currya
kasvisliemikuutio
laakerinlehti

Lisää edelliset. Anna kiehua kolme varttia.

puolen desin loraus sitruunamehua
vähän sokeria

Ongi pois laakerinlehti, soseuta jos tekee mieli, lisää loput ainekset. Tarjoa ja nauti.

Halukkaat voivat lisätä kermaa jossain muodossa.

Ruokaohje: Perunacurry

Perunacurry, 3-4 hengelle.
8-10 perunaa
öljyä
currytahnaa
purkki (400g) kookosmaitoa
sokeria
suolaa

Kuumenna loraus öljyä pannulla, lisää currytahna (itse laitoin n. 1,5 rkl) sekä suola ja sokeri. Sokerina käytin inkkarisokeria, mutta olin kirjoittanut ohjeeni muscovado- tai fariinisokerin. Hetki sekoitellaan, sitten lykätään kuoritut ja pilkotut perunat joukkoon. Taas hetki pyöritellään, sitten purkki kookosmaitoa sekaan ja reilu 20 minuuttia keitellään.

Ohje oli tänä syksynä jossain lehdessä, tarkemmin en muista. Oikein maukasta sellaisenaankin, N. visioi sekaan sopivaksi myös kukkakaalin. Jotain proteiinipitoista, esim. papusalaattia ruoka ehkä jää kuitenkin kaipaamaan.