keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Tanskalainen luomu vai kotimainen tavis?

Ystäväni N. esitti minulle kiperän kysymyksen tehtyään tutkimusta kaupan sokerihyllyllä. Jos haluaa olla sekä eko että eettinen ostopäätöstä tehdessään, niin kumpi on parempi, Tanskassa valmistettu ja pakattu (oletettavasti Tanskassa kasvanut) luomusokeri vai Suomessa pakattu ja valmistettu suomalainen tavissokeri? Olen pähkäillyt tätä yhtenä jos toisenakin päivänä, mutta en osaa vieläkään vastata.


Luomusokeri on luultavasti elimistölle parempi ja terveellisempi vaihtoehto, sillä sen viljelyyn ei ole käytetty kovia torjunta-aineita ja niinikään valmiista tuotteesta puuttuu säilöntöaineet. Tanskalainen luomu joutuu kuitenkin matkustamaan hyvän tovin päätyäkseen Suomeen, eikä Itämeren tila laivaliikenteestä muutu kuin pahemmaksi. Lisäksi tuotannosta ja pakkaamisesta syntyvät rahavirrat menevät tanskalaisille.


Suomalainen sokeri sisältää varmasti enemmän lisä- ja säilöntäaineita kuin tanskalainen kumppaninsa. Toisaalta se on kuitenkin tuotettu ja pakattu lähellä ja matkustaa todennäköisesti vain muutamia satoja kilometrejä. Lisäksi suosimalla suomalaista tuemme kotimaamme työlisyyttä. Toisaalta EU:n myötä pitäisi varmaan ajatella, että koko unioni on kotimarkkinoitamme ja sen sisällä tuotetut hyödykkeet hyödyttävät meitä kaikkia.

Itse käytän lähinnä Reilun Kaupan ruokosokeria, koska se on valkoista sokeria vähemmän käsiteltyä ja siten myös terveellisempää. Noin muuten olen ostanut sitä tanskalaista luomua, mutta en ole lukenut tuoteselostetta ja tiennyt sen olevan tanskalaista. Kumpaa sinä ostaisit? Millä perusteilla?

Kuvat täältä.

6 kommenttia:

Ava kirjoitti...

Mie ostan lähinnä tuota Suomalaista, ihan tuon matkan takia. Jos suomalaista luomusokeria lähikaupasta saisi, niin ostaisin tottakai sitä sitten.

Tiina kirjoitti...

Nyt on pakko kommentoida. Itse ostaisin tanskalaista luomua, jos näistä valita pitäisi. Kaikki lähiruoka ei todellakaan ole ekologista. Sokerijuurikas juuri ja juuri menestyy Suomessa, ja ymmärtääkseni vaatii ympäristölle rankkoja asioita kasvaakseen näin pohjoisessa. Lisäksi sokerijuurikas tuottaa sokeria per neliö huomattavasti vähemmän kuin lämpöisessa kasvava sokeriruoko.

Tämän päälle sokerijuurikkaan viljelyyn maksettavat maataloustuet lähinnä kylmäävät meikäläisen selkäpiitä ja tekevät kehitysmaalaiden sokeriviljelijöiden kilpailusta pohjoisen kanssa hyvin hankalaa.

Eettisin (ja terveellisin) vaihtoehto lienee käyttää vähemmän sokeria ja korvata sitä esim. suomalaisella hunajalla aina kun mahdollista. Reilun Kaupan ruokosokeri on mun valinta.

tyttism kirjoitti...

Ava ja Tiina, nää on molemmat hyviä pointteja, oon itsekin pohtinut. Aika vähän sokeria kyllä kuluu ylipäätään, lähinnä leivonnassa.

Anonyymi kirjoitti...

Suomalainen on aina suomalaista ja laadusta voi olla takuuvarma.
-R

annika kirjoitti...

Oon miettinyt samaa, ja vaikka yleensä ostan luomua jos sitä on tarjolla, niin sokerissa olen valinnut suomalaisen. No, olen viimeisen neljän vuoden aikana ostanut ehkä kaksi tuollaista pakettia ja yhden luomusokeripaketin, joten sokeria ei todellakaan kulu paljoa. Päivittäin sen sijaan käytän kyllä kotimaista luomuhunajaa, ja talossa aika monet muut käyttää intiaanisokeria.

Eli: sokerin korvaaminen kotimaisella luomuhunajalla. Dilemmaa en osaa näiden kahden sokerin välillä ratkaista, koska tuossa aiemmin Tiina esitti aika hyviä kommentteja tanskalaisen luomun puolesta.

tyttism kirjoitti...

an, tämä on kyllä todella kinkkistä! Mullakin valkoista sokeria kuluu tosi vähän, Reilua ruokosokeria ehkä paketti muutaman kuukauden välein riippuen leivontainnosta, hunajaa ei juurikaan, kun en esim. teetäni tai jugurttiani makeuta. Ehkäpä siis teen niin, että hankin luomuhunajan hyllyyn ja jatkan sokerien ostamista kuten ennenkin: pääasiassa Reilua ruokoa, valkoisen sokerin tarpeeseen vuorotellen luomua ja tavallista...