Love is in the air.

En tiennyt leirille tullessani, että näkkärileirit ovat ensisijaisesti parinmuodostusta varten. Ensimmäisenä iltana keskenään pariutui kaksi belgialaista näkevää avustajaa keskenään. Seuraavana iltana tai eilen pariutuivat belgialainen ja saksalainen. Minua kutkuttaa belgialainen, muita matkalaisia niinikään tietyt tyypit. Leiriromanssit lienevät normaaleja, mutta toisaalta tuntuu, että asioita tulee vatvottua aivan turhaan, kun realismi kuitenkin iskee kotiinpaluun yhteydessä.

Tänään oli maaesittelyitä, joista poimin päivän kielikukkasen: "Belgium is bored with Germany, France and The Netherlands."

Tänään shoppasimme aamulla Sn kanssa, kun muut olivat työpajoissa. Menimme MediaMarktiin, jossa pakon edessä yllätin itseni käymällä saksankielisen teknisen keskustelun, jonka lopputuloksena ostoskorissamme oli kaksi kombi-akkulaturia, kaksi pakettia AAA-akkuparistoja, kaksi 16Gb:n muistitikkua ja yksi muistikortti. Lounaaksi oli pahaa risottoa, jonka jälkeen seikkailimme kahden belgin, yhden saksalaisen ja kolmen suomalaisen voimin kohti Herrenhausen Gärtenia muun leirin mennessä köysipuutarhaan... Jännittävää oli, että paikallinen oppaamme oli sokko. Matkalla kävimme ostamassa Tlle kameran muistikorttia, mutta kaupassa selvisi, että hän ei vain ollut osannut laittaa vanhaa korttiaan "photo making machineensa" oikein, joten halvaksi tuli sekin reissu. Puutarhalla yksi saksalainen sokko ja kolme suomalaista näkkäriä saivat vietyä näkevät belgit alueelle oppainaan ja lisäksi kaikki pääsivät sinne ilmaiseksi. O u t o a. Hiplattiin patsaita ja kukkia, uitettiin keppejä suihulähteissä, ihasteltiin arc en cieliä alias sateenkaarta, ja sain tietoa EVS-vapaaehtoisuudesta Belgiassa. Houkuttaa kovasti! Söimme mahtavat jädet, minä mango-maracuja-basilikan ja suuntasimme kreikkalaiseen ravintolaan, jossa "pähkinätön, soijaton kasvisruoka" tunti lähes mahdottomalta saavuttaa. Paluumatkalla sokea poika opasti meidät sinne sun tänne, lopulta koko poppoo oli kotipysäkillä ja kävin mukavan belgin kanssa Interrail- ja armeijakeskusteluja koko kotimatkan. Oli jopa niin pimeää, että sain hyvän syyn lyödä itseni opastettavaksi toisen kainaloon, mainiota.

On ihanaa olla taas täynnä suunnitelmia ja odotusta, päässä pyörii vaihdot ja vapaaehtoisuudet, opinnot ja työt. Ennen kaikkea kuitenkin miehet, ne tuntuvat olevan Suomen tiimin kestopuheenaihe.

Niin ja siis love is in the air siksi, että näitä pareja pukkaa kuin sieniä sateella. Itselläni ei ole vipinää kaikista toiveistani huolimatta.