Tampester

Palasin eilen Tampereelle. Sain sivuaineeni kirjallisena, sain Kingfisherin hamastahnaa halvalla, sain silmätippoja tutusta ja turvallisesta apteekista, sain juhlistaa arkea kiinalaisella ruualla Ln ja Tn kanssa ja ennen kaikkea sain kulkea kotoisia katuja ja jutella rakkaiden tyttöjen kanssa. Kaiken huippu oli aivan huippu kitaratunti, jonka L mulle piti, olen aika innoissani!

Ennen Tampereelle lähtöä olin reipas Helsingissä: kävelin 50min Kamppiin, menin ostamaan kestositeitä Ruohonjuuresta ja ne olivatkin tarjouksessa. Suuntasin Aleksi13een ja sain sekä mehiläisvahaa että loistavaa palvelua. Jatkoin matkaani päärakennukselle, uudistin bussikortin opiskelijastatuksen, jatkoin Aleksandriaan ja huomasin, että opiskelijakirjasto olikin muuttanut pois. Nou hätä! TTYn lehtori soitti ja kertoi puolen tunnin ajan erilaisia asioita kursseista, niiden räätälöintimahdollisuuksista ja siitä, mitä suosittelisi minulle. Mahtavaa, mitä neuvontaa ja ymmärrystä sain osakseni! Jatkoin matkaani kohti uutta opiskelijakirjastoa, hassu savolaisittain viäntävä poika päästi minut pälkähästä kun en nähnyt ulko-oven avaavaa nappia ja roikuin kahvassa epätoivoisen huvittunena. Kirjasto löytyi, osasin käyttää palautuautomaattia ja kävelin riparijärjestön toimistolle palauttamaan kodinsiunauksessa käytettyjä laulkirjoja. Tahdoin ostaa niistä yhden kesän aikana kadonneen tilalle, mutta sainkin sen ilmaiseksi - kiitos! Ehdin jo aikaisempaan junaan ja tunsin, ettei mikään voi mennä pieleen.

Tänään on ohjelmassa lunas koululla, kirjeen kirjoittamista vaihdossa olevalle ystävälle, hammaslääkäri ja ehkä kirpparikäynti sekä yrokratiaa kampuksella.

Tuntuu hyvältä olla Tampereella, ja oudolta, että aina sitä kaipaa sinne missä ei ole. Kuten T aamulla totesi, nyt tuntuu siltä että elämä on mallillaan ja normaalisti, kun kökötän täällä keittiönpöydän ääressä. Yksi aika loppuu pian, tytöt muuttavat ensi viikolla tästä asunnosta pois, Saksaan ja Irlantiin vuodeksi.