Kuva Kuuklesta.Ympäristötekniikan perusteissa luennoitiin tänään talousvedestä, sen tuottamisesta, ekologisuudesta, ongelmista jne. Koska professorillemme oli eilen soittanut hoksottimensa lomalle lähettänyt toimittaja, joka oli tiedustellut "voiko suihkussa säästää vettä?", päätti proffa nostaa tämän akateemista koulutusta vaativan kissan pöydälle ja kysyä meiltä. Me vahvistimme, että toki voi ja kerroimme, että suihkutella voi varsin maltillisessa ajassa ja hanankin voi sulkea saippuoinnin ajaksi. Näin professori oli suuressa asiantuntijuudessaan kertonut myös toimittajalle.
Veden säästämisessähän on puolensa ja puolensa. Puhtaan veden tuottaminen vaatii energiaa ja taloudellisia resursseja, samoin kuin etenkin lämpimän veden lotraus. Haja-asutusalueella asuvan perheen keskivertokulutus on professorin mukaan "lähempänä 120 kuin 200 litraa" henkilöä kohti nyky-Suomessa, kun taas 70-luvulla on päivittäiseksi vedenkulutukseksi mitoitettu 300 litraa per nenä. Aikamoista! Vaikka veden säästäminen onkin sekä ekoa että taloudellista, on asioilla kuitenkin se toinenkin puoli. Toimiakseen normaalisti viemäri tarvitsee tietyn määrän vettä. Kaupunkialueella varsinaisessa verkostossa kulkeva vesi tuskin aivan heti alittaa turvallisen alarajan, mutta taloyhtiöissä ja yksittäisten talojen rakenteissa liian vähällä vedellä huuhtominen kuivattaa viemäreitä ja aiheuttaa tukoksia. Proffamme tuumasikin, että pahinta, mitä voi tehdä, on laittaa vessan vesisäiliöön täysi limsapullo tai tiiliskivi vähentämään veden määrää!
Minua lotraaminen ahdistaa ja olen sitä koettanut vähentää parhaani mukaan ja pihistellä kaikin tavoin, enkä oikein osaa suhtautua saamaani tietoon. Anekdoottina on todettu, ettei vesivessa tätä nykyä saisi enää ympäristölupaa, jos se keksittäisiin ja maailman sanitatio-ongelmassa ratkaisu onkin kuivakäymälöissä. Jos joskus rakennan talon, toivoisin saavani kuivakäymälän, sillä hajuhaitat (jotka ovat kyllä vessassa mielestäni ihan asiaankuuluvia!) eivät ole nykytekniikalla merkittäviä ja ajan kanssa jää penni poikineen vetämättä vessasta.
Laajempi yhteiskunnan kuivakäymälöittäminen kuitenkin kohtaa ensimmäiset haasteensa viemäriverkostossa. Koska leijonan osa kotitalouksien käyttövedestä huuhdotaan vessasta, olisi kuivakäymälöiden laajamittaisella tulemisella juurikin se viemäreitä kuivattava vaikutus. Kuulemma Ruotsissa on yksi kunta (Nodertälje, Södertälje, jotain sellaista, Tukholman lähellä), jossa on vain kuivakäymälöitä ja kunnan vesihuolto on suunniteltu sen mukaisesti. Siellä olisi mukava päästä käymään ja tutustumaan!
Yhtenä vaihtoehtona juomaveden juoksuttamiselle hanasta olisi professorin mielestä se, että veden laatua laskettaisiin ja sen akuutti terveyshaitallisuus poistettaisiin runsaalla kloorauksella, kuten esim. Etelä-Euroopassa tehdään. Näin veden kustannukset pienenisivät ja juomaveden voisi ostaa kaupasta. En oikein osaa perustella miksi, mutta en ihan osta tätä ajatusta. Vaikka vesiastiat olisivatkin kierrätettävissä, en ole aivan vakuuttunut. Mitä tapahtuisi niille, joilla ei olisi varaa ostoveteen?
Onko kuivakäymälä sinulle vaihtoehto?
Veden säästämisessähän on puolensa ja puolensa. Puhtaan veden tuottaminen vaatii energiaa ja taloudellisia resursseja, samoin kuin etenkin lämpimän veden lotraus. Haja-asutusalueella asuvan perheen keskivertokulutus on professorin mukaan "lähempänä 120 kuin 200 litraa" henkilöä kohti nyky-Suomessa, kun taas 70-luvulla on päivittäiseksi vedenkulutukseksi mitoitettu 300 litraa per nenä. Aikamoista! Vaikka veden säästäminen onkin sekä ekoa että taloudellista, on asioilla kuitenkin se toinenkin puoli. Toimiakseen normaalisti viemäri tarvitsee tietyn määrän vettä. Kaupunkialueella varsinaisessa verkostossa kulkeva vesi tuskin aivan heti alittaa turvallisen alarajan, mutta taloyhtiöissä ja yksittäisten talojen rakenteissa liian vähällä vedellä huuhtominen kuivattaa viemäreitä ja aiheuttaa tukoksia. Proffamme tuumasikin, että pahinta, mitä voi tehdä, on laittaa vessan vesisäiliöön täysi limsapullo tai tiiliskivi vähentämään veden määrää!
Minua lotraaminen ahdistaa ja olen sitä koettanut vähentää parhaani mukaan ja pihistellä kaikin tavoin, enkä oikein osaa suhtautua saamaani tietoon. Anekdoottina on todettu, ettei vesivessa tätä nykyä saisi enää ympäristölupaa, jos se keksittäisiin ja maailman sanitatio-ongelmassa ratkaisu onkin kuivakäymälöissä. Jos joskus rakennan talon, toivoisin saavani kuivakäymälän, sillä hajuhaitat (jotka ovat kyllä vessassa mielestäni ihan asiaankuuluvia!) eivät ole nykytekniikalla merkittäviä ja ajan kanssa jää penni poikineen vetämättä vessasta.
Laajempi yhteiskunnan kuivakäymälöittäminen kuitenkin kohtaa ensimmäiset haasteensa viemäriverkostossa. Koska leijonan osa kotitalouksien käyttövedestä huuhdotaan vessasta, olisi kuivakäymälöiden laajamittaisella tulemisella juurikin se viemäreitä kuivattava vaikutus. Kuulemma Ruotsissa on yksi kunta (Nodertälje, Södertälje, jotain sellaista, Tukholman lähellä), jossa on vain kuivakäymälöitä ja kunnan vesihuolto on suunniteltu sen mukaisesti. Siellä olisi mukava päästä käymään ja tutustumaan!
Yhtenä vaihtoehtona juomaveden juoksuttamiselle hanasta olisi professorin mielestä se, että veden laatua laskettaisiin ja sen akuutti terveyshaitallisuus poistettaisiin runsaalla kloorauksella, kuten esim. Etelä-Euroopassa tehdään. Näin veden kustannukset pienenisivät ja juomaveden voisi ostaa kaupasta. En oikein osaa perustella miksi, mutta en ihan osta tätä ajatusta. Vaikka vesiastiat olisivatkin kierrätettävissä, en ole aivan vakuuttunut. Mitä tapahtuisi niille, joilla ei olisi varaa ostoveteen?
Onko kuivakäymälä sinulle vaihtoehto?
2 kommenttia:
Ystäväni mökillä on kuivakäymälä ja ihan hyvin tuntuu toimivan eikä ole hajuhaittojakaan. Tietysti semmoinen vaatii enemmän hoitoa ja huoltoa, mutta ei mitään mitä ei itse pystyisi tekemään. Minä ainakin voisin aivan hyvin harkita kuivakäymälää. Onhan se hullua että toiseksi suurin osa ihmisen päivittäisestä (juomakelpoisen veden) vedenkulutuksesta menee vessan vetämiseen...
T. samaisella luennolla istunut T
Olen miettinyt, että jos joskus rakentaisin talon, olisi kuivakäymälä yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto olisi kemikaalicocktailin Nooran esittelemä Japanilainen tapa: lavuaarista (ja muualtakin?) vedet menevät pytyn säiliöön, eli vessan huuhteluun ei käytetä puhdasta vaan kertaalleen käytettyä vettä.
Lähetä kommentti