"... täällä leikkii lapsia!"
Tällaisen kyltin N. bongasi eilen pihapuussa ja minulla keitti kiinni välittömästi. Pidän koirista. Pidän myös lapsista. Pidän pihapiiristäni, sen rauhallisuudesta ja tavallisuudesta. Sen sijaan en pidä epäystävällisyydestä ja räyhäämisestä.
Ymmärrän hyvin, että perheenäideillä ja/tai -isillä on palanut hihat, kun heidän kullannuppunsa kotipihassa on keltaisia ruikkauksia. Taloyhtiössämme on kaksi pihaa ja tässä pihapiirissä asuu lapsia arviolta neljässä eri perheessä. Koiria asuu minun rapussani tällä hetkellä ainoastaan yhdessä tai kahdessa asunnossa, muissa lähitaloissa vielä vähemmän. Koirattomia ja lapsettomia on huomattavasti enemmän.
Taloyhtiömme sijaitsee suuren puiston laidalla ja talomme takaa aukeaakin näköala suoraan puistoon, sen leikki- ja urheilukentälle, valtavaan pulkkamäkeen ja frisbeegolfradalle, joille on kyltein keilletty koiria menemästä. Taloni edessä on taloyhtiön huoltorakennus ja sen toisella puolella, sisäpihalla on koko sisäpihan kokoinen lasten leikkikenttä, jolle niin ikään on eläinten vienti kielletty.
Kotiäidit lapsineen leikkivät päivät ulkona vuoden ympäri ja osa lapsista on erittäin kovaäänisiä. Lapiot, pyörät, pulkat ja milloin mitkäkin muoviset betonimyllyt (!) lojuvat pitkin pihaa niin kulkureiteillä kuin pelastustiellä. Kesäaamuisin makuuhuoneessani ja iltapäivisin parvekkeella heräsin äänekkääseen kiljuntaan ja leikin ääniin ja syksyllä havahduin siihen, että melko huonosti eristetyn taloni pohjakerroksessa seisoi kaksi pikkupoikaa ja kiljui ja karjui suoraa huutoa välillä kikattaen vain siksi, että se oli kivaa.
Nyt siis myös tuo pihatiemme, joka on myös pelastustie, on myös kyltin myötä valjastettu lasten käyttöön. Käsittääkseni pihatiellä ei olisi välttämätöntä leikkiä, kun leikkipaikkoja on tarjolla runsaasti ympärilläkin. Missä on meidän koiraperheille sallittu ulkoilualie? Pissille koirillakin on kiire, kakkaa ei pihassa ole koskaan ollut.
Tekisi mieleni kirjoittaa oma kyltti ja viedä se tuon viereen, niin paljon kiukuttaa aikaihmisten tapa esittää asiansa noin - tuskin ovat ottaneet koirallisten kanssa asiaa edes puheeksi!
"Huudata lapsesi muualla!
Taloyhtiössämme on merkitty lapsille oma leikkipaikka, johon on käytetty koko sisäpiha. Sen sijaan, että lapset leikkisivät siellä, levittävät he leikkinsä pihateille, huutavat rappukäytävissä ja viskelevät ohikulkijoita lumipalloilla. Kukaan ei pakota leikittämään lasta siinä pihakoivun juurella, jos siihen koira pissansa tehnyt ja eikö kanssaeläjiin olisi kaupunkialueella syytä tottua? Jos haluaa tarjota lapsillensa koskemattomat lumihanget yksinoikeudella, lienee syytä tehdä ninamikkoset ja muuttaa maalle, missä ei itse häiritse ketään sen enempää kuin muut tietä.
Olavi ja Aapo pitävät kesällä aikamoista mekkalaa, samoin kuin heille karjuvat vanhemmatkin.
Terveisin
lapseton ja koiraton Naapuri.
PS. Arvostaisin myös sitä, että se vihreä pulkka, jonka viime talvena ostin ja merkitsin asuntoni numerolla, palautettaisiin lapsiperheen takapihalta ulkoiluvälinevarastoon, josta se on luvatta otettu käyttöön. Olisin sitä varmasti lainannut, mikäli olisitte kysyneet, mutta varastamista ei minunkaan tarvitse sietää."
Tällaisen kyltin N. bongasi eilen pihapuussa ja minulla keitti kiinni välittömästi. Pidän koirista. Pidän myös lapsista. Pidän pihapiiristäni, sen rauhallisuudesta ja tavallisuudesta. Sen sijaan en pidä epäystävällisyydestä ja räyhäämisestä.
Ymmärrän hyvin, että perheenäideillä ja/tai -isillä on palanut hihat, kun heidän kullannuppunsa kotipihassa on keltaisia ruikkauksia. Taloyhtiössämme on kaksi pihaa ja tässä pihapiirissä asuu lapsia arviolta neljässä eri perheessä. Koiria asuu minun rapussani tällä hetkellä ainoastaan yhdessä tai kahdessa asunnossa, muissa lähitaloissa vielä vähemmän. Koirattomia ja lapsettomia on huomattavasti enemmän.
Taloyhtiömme sijaitsee suuren puiston laidalla ja talomme takaa aukeaakin näköala suoraan puistoon, sen leikki- ja urheilukentälle, valtavaan pulkkamäkeen ja frisbeegolfradalle, joille on kyltein keilletty koiria menemästä. Taloni edessä on taloyhtiön huoltorakennus ja sen toisella puolella, sisäpihalla on koko sisäpihan kokoinen lasten leikkikenttä, jolle niin ikään on eläinten vienti kielletty.
Kotiäidit lapsineen leikkivät päivät ulkona vuoden ympäri ja osa lapsista on erittäin kovaäänisiä. Lapiot, pyörät, pulkat ja milloin mitkäkin muoviset betonimyllyt (!) lojuvat pitkin pihaa niin kulkureiteillä kuin pelastustiellä. Kesäaamuisin makuuhuoneessani ja iltapäivisin parvekkeella heräsin äänekkääseen kiljuntaan ja leikin ääniin ja syksyllä havahduin siihen, että melko huonosti eristetyn taloni pohjakerroksessa seisoi kaksi pikkupoikaa ja kiljui ja karjui suoraa huutoa välillä kikattaen vain siksi, että se oli kivaa.
Nyt siis myös tuo pihatiemme, joka on myös pelastustie, on myös kyltin myötä valjastettu lasten käyttöön. Käsittääkseni pihatiellä ei olisi välttämätöntä leikkiä, kun leikkipaikkoja on tarjolla runsaasti ympärilläkin. Missä on meidän koiraperheille sallittu ulkoilualie? Pissille koirillakin on kiire, kakkaa ei pihassa ole koskaan ollut.
Tekisi mieleni kirjoittaa oma kyltti ja viedä se tuon viereen, niin paljon kiukuttaa aikaihmisten tapa esittää asiansa noin - tuskin ovat ottaneet koirallisten kanssa asiaa edes puheeksi!
"Huudata lapsesi muualla!
Taloyhtiössämme on merkitty lapsille oma leikkipaikka, johon on käytetty koko sisäpiha. Sen sijaan, että lapset leikkisivät siellä, levittävät he leikkinsä pihateille, huutavat rappukäytävissä ja viskelevät ohikulkijoita lumipalloilla. Kukaan ei pakota leikittämään lasta siinä pihakoivun juurella, jos siihen koira pissansa tehnyt ja eikö kanssaeläjiin olisi kaupunkialueella syytä tottua? Jos haluaa tarjota lapsillensa koskemattomat lumihanget yksinoikeudella, lienee syytä tehdä ninamikkoset ja muuttaa maalle, missä ei itse häiritse ketään sen enempää kuin muut tietä.
Olavi ja Aapo pitävät kesällä aikamoista mekkalaa, samoin kuin heille karjuvat vanhemmatkin.
Terveisin
lapseton ja koiraton Naapuri.
PS. Arvostaisin myös sitä, että se vihreä pulkka, jonka viime talvena ostin ja merkitsin asuntoni numerolla, palautettaisiin lapsiperheen takapihalta ulkoiluvälinevarastoon, josta se on luvatta otettu käyttöön. Olisin sitä varmasti lainannut, mikäli olisitte kysyneet, mutta varastamista ei minunkaan tarvitse sietää."
3 kommenttia:
Itse veisin tuollaisen lapun edes rappukäytävän ilmoitustaululle. Sen verran asiaton oli tuo koirajuttu ja lasten käyttäytymiset. Vaikka lapsilla on kyllä tapana sotkea, mutta pilkku viilviil...
Joo, suhtautuisin vamraan itsekin ihan eri tavalla, jos kyltti olisi muualla ja vähän eri tavalla muotoiltu. Kerrostaloasuminen vaatii väistämättä joustamista puolin ja toisin ja on tosi kurjaa pilata tosi viihtyisää ympäristöä tuollaisella kyltillä.
Taidankin laittaa asiasta mailia TOASIlle ja isännöitsijälle.
Minäkin haluaisin antaa palautetta. Minulla taas menee hermo välillä täällä kaupungissa tavattuihin koiranulkoiluttajiin, joiden mielestä koirille suodun kävelylenkin tehokkuus mitataan lenkkiin käytetyssä ajassa, nimittäin sen lyhyydessä. Käy sääliksi koiria, joiden omistajat eivät anna koiralleen hetkeäkään aikaa nuuskia ja kuopsutella, vaan repivät koiransa liikkeelle, jos koira pysähtyy yli 2 sekunniksi nuuskimaan. Tietysti on eri asia, jos voikukan nuuskiminen alkaa lähestyä 10 minuuttia, mutta koiria ulkoilutetaan niiden koirien takia, ja koirillakin on tarve "lukea uutiset" tienvieristä. Jos on niin kamala kiire niin lenkistä voi tehdä lyhyemmän ja kävellä sen koiran tahtiin. Nih! :)
Lähetä kommentti