torstai 1. tammikuuta 2009
Uusi vuosi, vanhat kujeet.
Huomenna lähdetään taas päivystykseen Tampereelle. Juuri näin äiti varmasti suunnitteli käyttävänsä vapaapäivänsä. Voi suru.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Arkea ja opintoja.
Blogiarkisto
-
►
2010
(142)
- ► joulukuuta (2)
- ► marraskuuta (10)
- ► heinäkuuta (13)
- ► toukokuuta (13)
- ► huhtikuuta (11)
- ► maaliskuuta (15)
- ► helmikuuta (20)
- ► tammikuuta (12)
-
▼
2009
(243)
- ► joulukuuta (7)
- ► marraskuuta (8)
- ► heinäkuuta (9)
- ► toukokuuta (31)
- ► huhtikuuta (24)
- ► maaliskuuta (21)
- ► helmikuuta (26)
-
▼
tammikuuta
(36)
- Löytyisikö sinulta...
- Nettishoppailua: Matteriashop
- Silppua ja sälää.
- Liikaa aikaa? Eipä hätää!
- Back to where it all began.
- Riippumatto(muus).
- The Big Readin mukaan täysi-ikäinen keskiverkokadu...
- 80% TkK, 11% TK, 5% DI
- Luottamus ja naurunhörö.
- Kymppitonnin arvonta.
- ilo... eikun elämänpilaaja.
- Mitäpä Jos.
- Minulla on vaikutusta!
- Kutsumus palkkapussissa.
- Verokortti verkossa.
- Sunnuntai.
- Maailman laiskin roskakuski.
- Home Sweet Home.
- Työhaastatteluun!
- Jäähyväisiä ja jännitystä.
- Yllätyskonsertti!
- Huomenta ja hyvää yötä.
- Nuuskamuikkunen.
- Meemi.
- Auttakaa miestä mäessä!
- Vakinaistin suhteeni Nuuskamuikkuseen.
- Kannattava arki.
- Lapsuus lumppulaatikossa ja hampputeetä halukkaille.
- Kesätyökierroksella.
- Maailman suurin
- Blogilöytö!
- Maailman pistekirjoituspäivä
- Nettiostoksilla: Karma Shop.
- Silmäpolin syövereistä.
- Uusi vuosi, vanhat kujeet.
- Uudeh vuoden juhlinnasta ja aika paljon muustakin.
-
►
2008
(77)
- ► joulukuuta (20)
- ► marraskuuta (31)
Näin kulutan aikaa
1 kommentti:
Voi hirmu. Kaikkia hyviä toivotuksia täältä!
Mutta oikeastaan piti kommentoida ilotulituksia ja lamaa. Viime laman aikana kotikaupunkini peruutti monena vuonna ilotulitukset, koska tärkeämpiäkin rahanreikiä oli. Mutta paitsi talouteen, lama vaikutti sivuvaikutuksena henkiseen ilmapiiriin, joka oli ankea ja iloton.
Niinpä ilotulituksista tuli minulle merkki siitä, että on varaa pelkkään iloon ilman sen syvempää tarkoitusta. Niiden vastustamisessa on mielestäni vähän sama analogia kuin siinä, että jotkut vastustavat esim. kehitysavun antamista, vaikka kaikkien suomalaistenkaan asiat eivät ole hyvin. Se tie ei pääty koskaan, sillä koskaan eivät suomalaisten asiat ole niin hyvin, etteivät ne osalla kansaa olisi huomattavasti paremmin.
Siksi kannatan ilotulituksia, vaikka ympäristön kannalta ne ovat tietenkin erittäin kyseenalaisia. Ja kannatan siis kaupunkin ilotulituksia, yksityisiä vihaan.
T. Poku
Lähetä kommentti