Rakastan syksyä, koska syksy on minulle kynttilöiden aikaa. Kynttilät taas liittyvät ajatuksissani hartauteen ja rukoukseen, joten jatkuva kynttilöiden polttaminen on jotenkin turvallista, jatkuvaa rukousta. Kotona palaa lähinnä lahjaksi saadut isot kynttilät sekä lukuisat tuikut. Tampereen käsityömessujen jälkeen luin jostain, että vuoden tuotteeksi oli valittu ekologinen soijakynttilä. Mitä epäekologista tavallisissa kynttilöissä sitten on, kummastelin. Ekolosta ostin kyseisen soijakynttilän 7,90 eurolla kokeilumielessä ja päätin perehtyä asiaan enemmänkin.
Googlailun tuloksena selvisi, että ennenvanhaan kynttilöiden vaha on saatu pitkälti eläinperäisistä rasvoista. Viimeiset 150 vuotta on kuitenkin yleisimmin ollut käytössä parafiini, jonka taustalla on - yllätys yllätys - öljy. Sen vuoksi kynttilät tuottavat palaessaan myrkkyjä, jotka etenkin herkemmille saattavat tuottaa allergisia oireita. Tavallinen kynttilä myös nokeaa paljon. Soijakynttilä sen sijaan on valmistettu - yllätys yllätys - soijasta. Soijan palaessa ei synny päästöjä ja se sopii myös herkimmille. Tuoksu on miellyttävä, hieman makea ja sokerinen, kynttilän etiketissä karamelliseksi kutsuttu. Soijakynttilä kuulemma palaa matalammalla lämmöllä, mutta toisaalta on sulaessaan tavallista kynttilää juoksevampi. Omassa kynttilässäni tämän huomaa mielestäni siinä, että neste paitsi "hulahtaa" yhtäkkiä aluslautaselle, myös jättää reunat palaessaan aika ohuiksi ja helposti repaleisiksi. Etiketissä lupailtiin kynttilän myös kestävän pidempään kuin tavallisten, mutta aika nopeasti tämä on palanut - joskin olen polttanut sitä lähes 10 tuntia tauotta.
Soijakynttilä voi palaa pöydälläni myös tulevaisuudessa, mutta en silti osaa päättää, kumpi on huonompi. Polttaako öljypohjaista kynttilää vaiko jotain, jonka raaka-ainetta voisi käyttää myös ruuaksi? Äitini ei pitänyt ajatuksesta, että soijaa tuodaan toiselta puolelta maapalloa kynttilöitä varten, mutta itse en pidä sitä niin suurena ongelmana - eihän öljyäkään Suomesta saa.
Onko soijakynttilä siis ekoteko vai pelkkää diipadaapaa?
Tänään kävi kylässä melkein-kummilapset, 4,5-vuotiaat kaksoset. Ihana oli kuulostella lapsukaisten juttuja, pitää pientä ihmistä sylissä kutiteltavana ja jutustella. Ihanaa oli myös katsella heidän ottamiaan kuvia jälkikäteen. En halua niitä lasten tunnistettavuuden vuoksi täällä jakaa kuin tämän yhden, tekemisen iloa ja kuvakulmia sekä rajausta hyvin valaisevan kuvan verran.
Googlailun tuloksena selvisi, että ennenvanhaan kynttilöiden vaha on saatu pitkälti eläinperäisistä rasvoista. Viimeiset 150 vuotta on kuitenkin yleisimmin ollut käytössä parafiini, jonka taustalla on - yllätys yllätys - öljy. Sen vuoksi kynttilät tuottavat palaessaan myrkkyjä, jotka etenkin herkemmille saattavat tuottaa allergisia oireita. Tavallinen kynttilä myös nokeaa paljon. Soijakynttilä sen sijaan on valmistettu - yllätys yllätys - soijasta. Soijan palaessa ei synny päästöjä ja se sopii myös herkimmille. Tuoksu on miellyttävä, hieman makea ja sokerinen, kynttilän etiketissä karamelliseksi kutsuttu. Soijakynttilä kuulemma palaa matalammalla lämmöllä, mutta toisaalta on sulaessaan tavallista kynttilää juoksevampi. Omassa kynttilässäni tämän huomaa mielestäni siinä, että neste paitsi "hulahtaa" yhtäkkiä aluslautaselle, myös jättää reunat palaessaan aika ohuiksi ja helposti repaleisiksi. Etiketissä lupailtiin kynttilän myös kestävän pidempään kuin tavallisten, mutta aika nopeasti tämä on palanut - joskin olen polttanut sitä lähes 10 tuntia tauotta.
Soijakynttilä voi palaa pöydälläni myös tulevaisuudessa, mutta en silti osaa päättää, kumpi on huonompi. Polttaako öljypohjaista kynttilää vaiko jotain, jonka raaka-ainetta voisi käyttää myös ruuaksi? Äitini ei pitänyt ajatuksesta, että soijaa tuodaan toiselta puolelta maapalloa kynttilöitä varten, mutta itse en pidä sitä niin suurena ongelmana - eihän öljyäkään Suomesta saa.
Onko soijakynttilä siis ekoteko vai pelkkää diipadaapaa?
Tänään kävi kylässä melkein-kummilapset, 4,5-vuotiaat kaksoset. Ihana oli kuulostella lapsukaisten juttuja, pitää pientä ihmistä sylissä kutiteltavana ja jutustella. Ihanaa oli myös katsella heidän ottamiaan kuvia jälkikäteen. En halua niitä lasten tunnistettavuuden vuoksi täällä jakaa kuin tämän yhden, tekemisen iloa ja kuvakulmia sekä rajausta hyvin valaisevan kuvan verran.
5 kommenttia:
Hyvä, just tätä oon meinaan miettinyt kun oon kaupassa hypläillyt kynttilöitä!
Entäs mehiläisvahakynttilä? Vai onko se sarjaa "ennen vanhaan eläinperäisistä ainesosista"? Vegaanina en toki pidä sitäkään itsestäänselvänä hyvänä vaihtoehtona, mutta kuitenkin parempana kuin ulkomaiset soija tai öljy. 7,90 on myös hurjan paljon kynttilästä!
Mehiläisvahakynttilöitä en oikeastaan ajatellut kumpaankaan lokeroon, niihin kun olen itse törmännyt lähinnä erilaisissa myyjäisissä. Mikäli niitä olisi enemmänkin tarjolla ihan perusruoka- ja ekokaupoissa, polttaisin varmasti juurikin niitä eniten. Puoliksi ortodoksisessa suvussa tuohuksiin on päässyt tutustumaan jo varhain ja pidän tuoksusta kovasti!
Soijakynttilää on nyt polteltu pari päivää ja se tuntuu varsin helposti palavan niin, että reunoille jää ohuen ohut seinämä pystyyn, ikäänkuin eräänlainen lyhty! Tosi kivan näköinen, mutta hurjan nopeasti se melkein 8 euroa on ilmaan kadonnut, kynttilästä jäljellä noin puolet.
Ajattelin, että pitäisi pyhittää jokin sairasloman viimeisistä päivistä yritysyhteistyöhön, kuten nurkumis- ja suostuttelukirjeitäni voisi kutsua. Voisin kynttiläpuolella lähestyä suomalaisia yrityksiä ja kysyä, mistä materiaaleista heidän tuotteensa valmistetaan ja miten ympäristöasiat on huomioitu. Noin muiden tuotteiden tiimoilta tarkoitus olisi lähennellä ainakin Fazeria, Forsman-teetä sekä Nordqvistia.
Sitä oliskin hyvä kysyä, koska suosisin mielelläni suomalaisia kynttilänvalmistajia, kuten Havia. Ja käsityöläisiä. Myyjäisistä on kyllä kiva ostaa ihmisten itse tekemiä kynttilöitä. Meilläkin on keräilty steariinia tuota tarkoitusta varten, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi tehdä kynttilöitä itse.
Sekä englanninkielisessä, että suomenkielisessä Wikipediassa löytyy "kynttilä" ja "candle" sanojen takaa perusteellista tietoa eri materiaalien turvallisuudesta ja ekologiastakin. Näyttää soijan polttamisen terveellisyys ja ekologisuus olevan lähinnä mainoskikka. Perinteiset materiaalit eivät saastuta yhtään enempää. Ennemmin olisin huolissani mainostajien etiikasta.
Jep, soija on täpöillä eettisempi ja ekologisempi silloin, kun vertaillaan ruoka-aineita (eli eläinperäinen vs. soija), mutta tässä parafiini vs. soija ei voikaan suoraan soveltaa tuota näkökulmaa.
Kyllä silti näkisin, että soijakynttilä on tavallaan laajasti ajateltuna parempi, koska en haluaisi maksaa öljy-yhtiöille yhtään rahanrippeitäni niiden ylijäämistä. Soijakynttilöitä voisi siis ajatella olevan fiksumpaa tukea, varsinkin, jos löytää luomusoijasta tehtyjä (eli myös sademetsäaspekti huomioitu)?
Lähetä kommentti