keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Tuotannossa.

Sairaslomatuotosten esittelyt vaan lykkääntyvät ja lykkääntyvät ja loman loppukin jo häämöttää. Yhdestä tuotoksesta puuttuu nappi/napit, toisesta kiskaisin aamulla väärän puikon irti kohtalokkain seurauksin (meni hermo, poimin silmukat ja hyllytin työn kunnes tulee aurinkoisempi päivä ja näen nyhertää) ja kolmas on vielä päättelemättä + pitäisi keksiä, mistä saa ostaa irtokappaleina kalvoa, jolle voi tulostaa kuvan, jonka voi sitten silittää kankaalle. Kyllä ne vielä valmistuu, pakkokin on, kun osa menee pakettiin.


Tässä sen sijaan tuorein tuotos, ihana lankapaketti saapui eilen ja aamulla iskin tämän puikoille. Nyt siis lähes hihallinen valmiina, kenties huomisen aikana toinen. Ellei käsi kehitä rasitusvammaa, pikkusormen tyvi kun on kovin turvoksissa.

Keskustelua herättäneeseen joulubloggaukseen olen nyt kristallisoinut ajatustani lisää. Pointtini oli siis sen kaltainen, että mielestäni - juhlittiin nykyään mistä syystä tahansa - on korrektia selvittää itselleen ja niille, jotka eivät asiaa tiedä, miksi juhlaa itse asiassa vietetään. Joulun kohdalla on siis suotavaa kertoa, että joulu = kristinuskossa Jeesuksen synttärit, samaan vuodenaikaan vietetyt pakanajuhlat (eivät joulu, vaan takuuvarmasti nimeltään jotain muuta) talvipäivän seisauksen yms. vuoksi. Mikäli ei kuulu kirkkoon, olisi mielestäni suotavaa vieläkin tarkemmin pohtia, minkä vuoksi joulua oikein viettää. Vai viettääkö joulua, vai vaan perheelle ja rauhoittumiselle (vai materianpalvonnalle) pyhitettyä aikaa. Pohjimmiltani olen kovin huolissani siitä, että maailma pyörii tavaran onnelliseksi tekevien voimien (eli aika mitättömien voimien) ympärillä.

Tänään koin paluun lapsuuteen. Mummolan ruokapöydässä minulla on aina ollut vakipaikka ukin vieressä (kotona sen sijaan vakipaikkoja ei ole koskaan ollut) ja ollessani muksu vanhempani vaihtoivat kielen englantiin tai ruotsiin, mikäli supistiin lasten korville sopimattomia. No, tänään mummolan kahvipöydässä ja ruokapöydässä - kuten usein viime viikkojen aikana, korvieni ohitettavaksi tarkoitetut lauseet kulkivat karjalan murteella. Että sulkekaapa tekin silmienne grishkat ja menkää unten maille...

Minulta kirjoja huutaneet - palaan asiaan asap.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Katsopas vielä esim. Wikipedian artikkeli Yulesta. Aika pakanalliset alkuperät sillä itse sanallakin vaikuttaa olevan, vanhaa germaanista perää, ja silloin eivät varmasti kristittyjä olleet. Suomen juhla-sana on myös samaa perää, vaikka joulu onkin spesifioitunut kristilliseen juhlaan:

"Joulu-sana on alkuperältään skandinaavista lainaa nimenomaan sen kristillisen juhlan merkityksessä. Oikeastaan sana on lainattu suomen kieleen kahteenkin kertaan: aikaisemmin germaanisesta perinteestä omaksuttiin sana juhla, jolla tarkoitettiin pakanallista keskitalven juhlaa."

-- http://www.acatiimi.fi/2000/10_00/10_00c.htm