Tämän päivän ohjelmaani kuului myös kukkaron perkaus, kuitteja olikin kertynyt aina tammikuulta saakka. Olin ylpeä, miten moni kuitti liittyi apteekkiin ja ruokakauppaan ja miten harvalla oli ostettu viinaksia tai muuta turhempaa. Hyvä minä! Kukkarossai elämäänsä jatkaa kuitenkin liuta kortteja - ne yleisimmät. Erikseen minulla on vielä korttikukkaro, jossa on vähän turhemmat kortit ja vielä erikseen kaapissa pino kaikkein turhimmista. Tästä kukkarosta löysin seuraavat:
Visa Electron
Kopiokortti
Kirjastokortti
Kelakortti
Henkilökortti (ajokorttia ei ole ja passi on liian suuri mukana kuljetettavaksi)
Opiskelijakortti, TTY
Opiskelijakortti, HY
Bussikortti
Plussakortti (äidin korttiin rinnakkainen)
Kopiokortti 2
Kopiokortti 3
Kuva googlesta hakusanalla "plussakortti".Markkinoinnin kurssilla viime vuonna oli puhetta erilaisista kanta-asiakaskorteista. Suomeen täsmämarkkinointi ei ole vielä rantautunut siinä määrin, mitä se joissain maissa on, mutta tiesittekö, että kanta-asiakaskortillanne teistä on luotu ostajaprofiili? Profiilista luonnollisesti näkyy ostokset, ostopaikat ja -ajat, joiden perusteella haluttaessa voitaisiin lähettää täsmämainoksia vaikkapa postitse kotiin. Minua hieman ällöttää ja epäilyttää kaikkien rekisterien määrä ja niiden ihmisten määrä, jotka tietoihini pääsevät käsiksi. Tiesittekö, että esimerkiksi apteekissa farmaseutti näkee näyttöpäätteeltä, millaisia lääkkeitä käytät ja kuinka usein niitä ostat? Maailmassa on niin monenlaisia ihmisiä, että välillä epäilyttää, onko kaikilla rekistereitä käyttävillä täysin puhtaat aikeet.
Eilen asioidessani TAYSin kuntoutusyksikön kanssa, sosiaalityöntekijä tiesi jo perjantaisesta leikkauksestani, mikä tässä tilanteessa oli hyvä, mutta tilanteena hieman luonnoton, olinhan vasta kotiutunut sairaalasta. Erilaista rekisterikammoa potevia on paljon ja uskon, että monen päätös olla liittymättä esim. Facebookiin liittyy juurikin siihen, ettei halua joutua "vakoilluksi". Joillakin rekistereillä ja nykyisillä tietojärjestelmillä voidaan toisaalta helpottaa monia asioita ja syksyllä yllätyinkin kovasti, kun Helsingin yliopiston kirjastossa minulle kerrottiin, että yliopiston opiskelijarekisteri ja kirjaston asiakasrekisteri irrotetaan toisistaan, sillä "no et kai säkään tahdo että sun tiedot leviää ihan minne tahansa". No, minä ainakin asioin sekä yliopistolla että sen kirjastossa ja pitäisin kätevänä sitä, että esim. osoitteenmuutoksesta voisi ilmoittaa vain yhdelle taholle.
Mitä kortteja sinulta löytyy, epäilyttääkö rekisteröityminen?
7 kommenttia:
Minulta löytyy lompakosta Kelakortti (eipäs muuten löydykään, se on äidillä tällä hetkellä), kai matkavakuutuskortti, läpyskä, joka kertoo silmässäni olevasta linssistä jotain (en varmaan tee sillä enää mitään), kirjastokortti, lukiolaiskortti, Visa elektron, taksikortti ja näkövammaiskortti. Bussikortti ja HKL:n kortti kulkevat takintaskussa. Yllättävän usein itse asiassa Elektronkin tekee niin...
Tuollaiset rekisterit voi olla pelottavia, jos niihin suhtautuu niin. Minustakin se on lähinnä hyvä asia jossain määrin, ettei tarvitse välttämättä sataan paikkaan ilmoittaa juuri vaikka osoitteen muutoksesta, kun yksi paikka riittää ja sieltä menee tieto muualle. Ja myös esimerkiksi sairaaloissa vieraillessa on ihan hyvä, että siellä tiedetään, mitä minulle on milloinkin tehty. Yhtäkään kanta-asiakaskorttia minulta ei löydy - tuskin tulee löytymäänkään, joten eipä niiden omituiset rekisterit edes haittaa. ;) Joskus kyllä olisin kaivannut HUS:in kanta-asiakaskorttia...
Mulla on lompakko täynnä erilaisia kortteja:pankki- ja luottokorttien lisäksi junakortti, muutama Kela-kortti, kirjastokortti sekä mieletön kasa eri liikkeiden kanta-asiakaskortteja. Kuulun ihmistyyppiin, jonka mielestä kaikki saavat tietää minusta kaiken. Niinpä en ole edes facebookissa rajannut tietojani, vaan ne ovat kaikkien nähtävillä. Ex-työpaikassani ostin monesti samalle kuitille omia ostoksia ja työpaikan. taloustoimiston täti varoitteli siitä, että joku voi tutkia kauppakuittejani. minua se vain nauratti. Periaatteenani on, että jos jotakin oikeasti kiinnostaa minun ostamat maitopurkit tai jauhelihat, niin ottakoon siitä nautintonsa. Suuria salaisuuksia kun ei elämässäni oikein ole :).
Minun lompakosta löytyy
Visa electron
Plussakortti
S-etukortti
Mäkkärin työntekijä kortti, jolla saa alennusta 50% kaikista mäkkäreistä ainakin tässä maassa :D Harvemmin tulee kyllä käytettyä
Suomalaisen kirjakaupan kantiskortti
Filmtown
Kirjastokortti
Elinluovutuskortti
EA2 kortti (mennyt tosin vanhaksi jo pari vuotta sitten, tunnearvoa kuitenkin löytyy)
Henkilötietokorteista kela- ja ajokortti
Sit vielä läjä jotain leimattavia läpysköjä joista jonkun sadannen kahvin, jäätelön tms. saa ilmaiseksi :P
-Milka
Kortteja löytyy siis kovasti! Viranomaisrekisterit on munkin mielestäni hyvä juttu, juurikin osoitteenmuutosten yms vuoksi. Erilaiset kaupalliset, "kerätään susta profiili, jotta voidaan lähettää kotiisi mainos halvemmista banaaneista"-rekisterit mua epäilyttää, sillä tässä maailmassa kulutetaan ihan tarpeeksi ilman mainontaakin. Eniten mua epäilyttää se, mitä kaikkia rekistereitä on, joista en tiedä mitään - ja ketkä kaikki niitä käyttävät? Törmäsin Helsingin kaupungin vammaispalvelun sivuilla lauseeseen: "asiakkaalla on oikeus saada tietoonsa kaikki hänestä rekisteröity tieto" tms. Olen aina pitänyt tätä itsestäänselvänä! Onko siis olemassa jotain paikkoja, johon koordinoidusti kerätään tietoa minusta, mutta jota en itse saa tietää?
Kortteja on pimeästi, en edes jaksa nyt ajatella, miten paljon.
Mutta oikeastiko ei sitä rikosrekisteriotetta voinut noin vain tilata (enää?) Minä omani kuten meidän työmaalla kaikki muutkin tilasin ihan puhelimella soittamalla sinne jonnekin (googlasin netistä sen paikan minne piti soittaa), sinne kun antoi henkilöllisyystunnuksen niin lähettivät postissa. Tuosta on kyllä nyt siis aikaa varmaan 4 vuotta niin saattaapa ollakin hyvinnii muuttunut käytäntö.
Joo, nykyään ei enää puhelimitse saa. Toisaalta ihan hyvä (oon joskus miettinyt, että mitä kaikkea voisin esim äitini nimissä hoitaakaan hänen tietämättään, kun ton henkkarin osaan ja osoitteen tiedän), mut olin vähän pettynyt että työnantaja hätyytteli hoitamaan asian kiireellä ja "lähettämään todistuksen heille" - perehtymättä sen paremmin. Kun tilanne nyt kuitenkin oli se, että spostilla sitä ei saa, eikä yhden riparin työhön muutenkaan ja kaiken lisäksi mun knuorisotyönohjaajasosionomiystävä mua valisti että lain mukaan työnantajalla ei ole oikeus todistusta säilytellä vaan vain pyytää näytille ja sen jälkeen olla halutessaan palkkaamatta, jos todistuksessa jotain outoa on.
Mitäs ihmettä? Itse olen tilannut pari kertaa tuon rikostaustaotteen ihan sähköpostilla ja on tullut muutamassa päivässä. Viimeksi siis tilasin pari kuukautta sitten eli pitäisi vielä olla sama käytäntö :O
Lähetä kommentti