tiistai 8. kesäkuuta 2010

Leiri 1. Päivä 2.

Meidän leirillä...

... on hoidettu koti-ikävää.

... nähty poikaset kirmaamassa 6-asteiseen meriveteen sukkasellaan.

... lojuttu muutamia tunteja riippumatossa.

... laulettu elämäni ensimmäinen liturgia jumalanpalveluksessa. Note to self: kyllä se laulu sujuu, mutta voisit valmistella etukäteen ne puheosuudetkin...

... vietetty opetusvapaata päivää.

... todettu, että haastavia nuoria ovatkin aivan muut kuin ne, joiden ensin arvelimme olevan haastavia.

... laulettu lisää virsiä ja suoritettu ulkoläksyjä, eli "rukouksia", kuten meidän teinit niitä kutsuu.

***

Iltaohjelmassa oli tietovisa:

"Mikä on Raamatun punainen lanka?"
"JEESUS!"

"Missä Raamatun kirjassa puhutaan lemmenmarjoista?"
"No Raamatussa!"

***

Työntekijöiden kesken tänään on kuunneltu ja laulettu reggaeta, joka on erityisesti pastorin suosikki. Herra on mun moottori ja silleen.

Raamatullisuus valtaa alaa. Vai mitä sanotte, jos konfirmoisimme ne, jotka selviävät loppukokeenaan lahden pohjukan ylittämisestä vetten päällä kävellen? Eilen iltapalaksi oli tarkoitus tarjota viisi leipää ja kaksi kalaa, mutta emännät leipoivat sämpylöitä vähän enemmän, kun tytöt eivät saaneetkaan ongella saalista.

Ruokaa on riittävästi. Lounaalla oli kalaa (jo toisen kerran tällä leirillä) ja päivälliseksi pastaa ja porkkanasuikaleita. Emäntä epäili iltapalalla ääneen, että meillä tulee nälkä ennen aamua. Ei tule, voin vakuuttaa.

Tänään oli lähestulkoon vapaapäivä, minkä vuoksi on vähän vähemmän kerrottavaakin. Ai niin, ensimmäinen leiripari on muodostunut!

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Leiri 1. Päivä 1. Virsileiri!

Meidän leirillä...

... on energiaa niin, että tupa pullistelee.

... Nuoren Seurakunnan Veisukirja on ihan lällärikamaa, jos meidän teinejä on uskominen.

... elämä pitenee vuositolkulla aina, kun nuorten kansa hengaa.

***
Tänään kuultua:

#1
"No miten teidän perheessä toimitaan, jotta tämä ensimmäisen Mooseksen kirjan ohje viljelystä ja varjelusta toteutuisi?"
"No ainaskii meil syödään muroja joka aamu!"

(aina teinin ajatusta ei ole ihan helppo seurata... viljellä -> vilja -> murot?)

#2
"Guten Tag, hyvää päivää!" sanoi yövalvoja esittäytyessään iltaohjelman jälkeen.
"HYI saksaa!" sanoi teinityttö inhoa äänessään.
"No hei toi oli kyllä ruotsii!", valisti naapuri ystävätärtään.

(ruotsi, saksa, mitä näitä nyt onkaan...)

#3
"Mun nimi on X, oon täällä siis yövalvojana", jatkoi yövalvoja.
"Niin siis sääks viet sit mein kännykät?", kysyi teini kunnioitusta äänessään.

#4
25 minuuttia musiikkitunnista on kulunut punaista Nuoren Seurakunnan Veisukirjaa lauleskellen:
"Hei eiks voitas vaihtaa kirjaa?!", vinkuivat teinit.
"No meillä ei kyllä ole muuta kuin nämä NSV:t", pahoitteli musaope.
"Nii mut virsikirjat, laulettas siitä kun on niin paljon kivoja virsiä!"

(pyyntö tuli täysin vakavalla naamalla, joten as you wish, ensi tunnilla sitten virsiä)

#5
Bändikämpälle oli roudattu ne surullisen kuuluisat punaiset NSV:t, mutta teinit tuumasivat soittamaan tullessan, että:
"Ei me hei mistään tällasist lauleta, eiks oo virsikirjoi?!"

(virsikirjat noudettiin ja reilu puoli tuntia oli sitten veisattu säestyksellä ja ilman)

***

Leirikeskuksen hirsiseinät eivät pidä ääntä lainkaan ja majoitushuoneet ovat yksin nukkuessa aika viileitä. Valaistus on vähän epä-esteetön, mutta bonusta saa siitä, että leirikeskus on niemennokassa, ikkunastani näkyy meri ja auringonlasku.

Täällä on ruokalassa seka- ja biojäte ja majoitustiloissa seka- ja biojäte, pienmetallin ja lasin keräyspisteet. Mieletöntä! Edistyksellistä!

Miinusta uskallan ehkä antaa ruotsalaisesta maidosta, ei-reilusta teestä (ja varmaan myös kahvista) sekä siitä, että levitteet on irtonappeina.

Soijaton, pähkinätön kasvisruoka on toistaiseksi ollut lihamakaronilaatikkoa, jossa liha oli korvattu pavuilla ja hernemaissipaprikalla sekä nakkikeittoa ilman nakkeja. Eilen sain kalapuikkoja, kun toiset söivät leikkeitä. Parempaa kuin viime vuonna, mutta seuraavalle leirille saatan ottaa mukaani jotain proteiinisantsia.

Jälkiruokaa on sekä lounaan että päivällisen jälkeen ja kahvin kanssa tietysti omat herkkunsa. Ylpeänä voin kuitenkin todeta, että olen syönyt pienehköjä annoksia enkä ole santsannut! Paitsi no, iltapalalla otin yhden sämpylän lisää, kun ne oli niin hyviä.

Ripari 1. Valmistelupäivä.

Isojen ja opettajien kanssa tultiin leirille tänään, käytiin paikat ja säännöt läpi ja valmisteltiin asioita. Paikka on kaunis, ikkunastani näkyy meri ja komeita rantakallioita on joka puolella. Veden lämpötila on +6.

Leirin pastori on vasta vihitty virkaansa, etenkin kun vertaa edelliskesän konkaripappeihin. Monenlaiset tuoreen papin tunnot ovat vielä niin pinnassa, että jo yhden päivän aikana olen saanut paljon ajateltavaa. On hyvä kuulla joltakulta, kenellä on vielä tuoreessa muistissa, että millaisia oppeja teologisesta etenkin kannattaa seurakuntatyötä varten haalia.

Leirikeskus on kahden leirin mentävä - täällä on samaan aikaan kehitysvammaisten aikuisten leiri, jonka kanssa tehdään jonkinlaista yhteistyötä.

Joka suhteessa pelisäännöt on selkeitä ja napakoita ja asiat on ajateltu loppuun saakka. Kansainvälisestä leiritoiminasta tutut käytännöt ovat rantautuneet tännekin esim. sen suhteen, ettei nuorten kanssa asioita selvitetä kahden kesken vaan paikalla on aina toinenkin aikuinen. Nolausleikkien ja vapaaehtoisleikkien suhteen on nollatoleranssi, mikä kevensi mieltäni suuresti.

Riippumatolle en löytänyt vielä täydellistä sijoituspaikkaa, mutta jatkan etsintöjä huomenissa. Vaatimuksena on merinäköala ja hieman syrjäisempi sijainti ;)

Tämän yön ohjelmassa on vielä ainakin huomisen Luoja/luomakunta-oppitunnin viimeistely. On luvattu hyvää säätä, joten haluan viedä nuoret ulos ihastelemaan luontoa ja Luojan luomistyötä, mutta toisaalta tiedän, että ulkona tilannetta on vaikeampi hallita eikä ääni esim. merenrantakallioilla kanna juuri minnekään. Ylihuomenna vastaan leiripalveluksesta, aiheena on joulu, joten täytyy vähän perehtyä myös kirkkokäsikirjaan.

Odotan kovasti leiriläisiä!

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Pakkauskatastrofi, jota ei koskaan voi välttää.

En pidä pakkaamisesta, mikä johtaa väistämättä siihen, että leirille pakkaaminen jää enemmän tai vähemmän viime tinkaan. Nyt elän toivossa, että pesukoneessa paraikaa pyörivät pyykit ehtivät kuivua sen verran, että voin ottaa ne leirille mukaan... Tai että O. poimii ne parvekkeelta turvaan ennen kuin palaan viikon kuluttua.

Minulla on leirin aikana yksi iltahartaus, kaksi leiripalvelusten ohjausta ja kolme oppituntia. Vapaa-aikaakin siis on, joskaan ei ehkä niin paljon, kun olen mielessäni kuvitellut. "Vapaa-aikaa varten"-pino on nimittäin kasvanut jo kovasti: heprean kirjat ja opiskelumateriaalit, 10cm nippu vanhoja lehtiä luettavaksi, Gilmoren tyttöjen 7. kausi, riippumatto... :)

Oppitunnit ovat vielä työn alla. Luoja/luomakunta-tunnilla olisi kiva lähteä luontoon, ihastella ja ihmetellä, puhua Luojan suuruudesta ja taitavuudesta. Kristus/ylösnousemus-tunnilla olisi kiva pohtia sitä, millaisiin asioihin meidän on helppo uskoa ja tutkia sitten evakeliumeista, miten ihmiset Jeesuksen ympärillä ylösnousemukseen suhtautuivat, miten Tuomas epäili ja naiset haudalla kuulivat sanoman enkeliltä. Pelastushistoria-oppituntiin sain "seitsemän L:n"-vinkin E:ltä ja ajattelin, että pienryhmissä voitaisiin valmistella näytelmät, tarinat, pantomiimit tai sarjakuvat kustakin L:stä (Luominen, Lankeemus, Lupaus, Laki, Lunastus, Lähetys, Loppu), mutta tällä hetkellä kyseiseen tuntiin on varattu sen verran hintsummin aikaa, että vähän epäilyttää, onko moista mahdollista toteuttaa.

Muuten pakkaamisen suhteen täytyy vain pysyä realistina. Leiri ja konfirmaatio yhteenlaskettuna kestävät kohdallani seitsemän yötä. Tarvitsen siis mukaani
- seitsemät alusvaatteet
- konfismekon, neuletakin, sukat ja kengät
- lenkkarit
- kumpparit
- sisäkengät
- villasukat, mieluusti kahdet
- pyjaman
- pyyhkeen ja uikkarin alaosan (rannalla käyskentelyyn, mereen minua ei saa ja uimavalvojana en toimi)
- kesämekon
- haaremihousut
- hameen
- pitkät, paksummat housut
- trikoita
- kaksi pitkähihaista tpaitaa
- kaksi lyhythihaista tpaitaa
- hupparin, koska kutistin villapaitani ja kiikutin sen Tauko-tyttöjen luo pipomateriaaliksi
- takin tai windstopperfleecen

Puuttuuko jotain olennaista?

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Tänään...

... ärsyynnyin suunnattomasti Vapaa-ajattelijoiden tempauksesta, mutta purin pahimmat höyryt jo Facebookissa, niin täällä ei tarvitse.

... tapasin yhden savolaisen suvun jäsenistöä, joiden seurassa tulee aina vilpittömän hyvälle tuulelle.

... sovitin uutta mekkoani SopivaShopissa, mutta saumoja joudutaan hieman availemaan ennen kuin se pääsee kotiin. Sen sijaan ostin GreenPapayan tyttömaisen kukkarolaukun. Tyttömäinen pieni käsilaukku on ollut hakusassa vuosia, nyt se on vihdoin löytynyt!

... vesijuoksin toista tuntia uimastadikalla hyvässä seurassa ja päätin, että jatkossa on uitava vähintään kahdesti viikossa, jotta ylimääräinen uimarengas lanteiltani sulaa.

... olen yrittänyt aloittaa riparin oppituntisuunnittelua aiheista Kristus/Ylösnousemus (120min), Luomakunta/Luoja (120min) ja Pelastushistoria (60min). Ainoa tunti, jonka pohjalle on kiva ajatus on tuo viimeinen ja ajatuksen toteuttaminen puolestaan on melko haastavaa 60 minuutissa. No, aina voi yrittää.

... olen yrittänyt luoda strategia, jolla kolmen viikon leirikeskusravinnosta voisi selvitä lihomatta. Tähän mennessä olen päättänyt, että ruokalautasesta on vähintään puolet oltava salaattia. Aterian yhteydessä ei syödä leipää. Ruokajuomana juodaan vettä. Santsata ei saa. Todennäköisesti päätän myös, että yksi herkku päivässä saa riittää - leirillä kun on ainakin yksi jälkkäri ja kahvin kanssa sitten pullaa tai muuta vastaavaa. Kaikki vinkit otetaan vastaan...

torstai 3. kesäkuuta 2010

Mietintöjä.

Tällä viikolla kesätyöseurakuntani työntekijä sanoi puhelimessa löytäneensä blogini, mutta asiasta ei puhuttu juuri sen enempää. Jäin jälkikäteen miettimään, että miten ihmeessä joku on löytänyt blogini vain sattumalta? Naamakirjassa ei osoitetta blogiin enää ole enkä blogiani missään mainosta. Hän oli myös täysin varma siitä, että on löytänyt juuri minun blogini. Selvittelin asiaa, viime päivinä blogiini johtaneita hakusanoja ja yritin rakentaa tapahtumaketjua päässäni.

Olen ehkä hiljalleen tulossa siihen tulokseen, että bloggausnimeni saa luvan vaihtua, viimeistään syksyllä. Ehkä olisi myös aika siirtää blogi uuteen osoitteeseen. Salasanalliseksi en halua blogia muuttaa, se syö mielestäni bloggaamisen idean, mutta ehkä voisin piilottaa sen googlen hakutuloksista.

Tällaista täällä mietiskelen, muuten ei kuulu mitään ihmeellistä.

Fazerin musiikkiliikkeessä Kaisaniemessä on erinomainen palvelu. Kitarankielet sain kertomalla, etten ymmärrä asiasta mitään, mutta veli käski sanoa, että "akustinen kitara, nylonkielet". Löytyi. Toiselle sedälle sanoin, että tarvitsen johdon, jolla yhdistää iPod leirikeskuksen stereoihin ja että työkaveri käski ostaa RCA-piuhan. Löytyi. Koko lystiin meni ehkä viisi minuuttia ja 13 euroa.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Paljon kirjallisia selvityksiä.

Maaliskuussa puhuin puhelimessa Kelassa kuntoutusasioitani hoitavan tädin kanssa ja kerroin toiveestani lähteä vapaaehtoistyöhön Belgiaan ja jatkaa opintojani sen jälkeen keskeytyksettä. Täti kehotti toimittamaan "paljon kirjallisia selvityksiä", jotta hän voisi asian ratkaista.

Nyt kirjallinen selvitys on koossa. Kaksisivuinen hakemus ja yhdeksän liitettä nököttää futonillani odottamassa, että saan tavarat kasaan.

Vien hakemuksen oikein Kelan tiskille saakka ja ryhdyn odottamaan, sillä ei kai tässä muukaan auta. Nyt siis odotetaan ja toivotaan parasta. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, lähtee hakemukseni EU:n koneistoon lokakuun alussa ja saan tiedon vapaaehtoisvuoden toteutumisesta jouluun mennessä. Jos EU:n päätös on myönteinen, teen alkuvuodesta ennakkovierailun Belgiaan ja kesällä 2011 osallistun lähtövalmennukseen Suomessa.