Tentti 20.10.2009
Vastaa kolmeen.
1. Valitse kaksi luennolla esiteltyä varhaisten kristittyjen eskatologian näkökulmaa ja kerro niiden merkityksestä.
2. Esittele kolme historiallisen Jeesuksen julistuksen aihealuetta. (Kristinuskon synty)
3. Synagogat Palestiinassa. (Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret)
4. Valitse toinen vierailuluennoitsijoista ja esittele ja arvioi (lyhyesti) luento. Luennon pääpiirteet ja mitä opit luennolla.
****
Luin ohjeet, vastasin neljällä esseellä, luin ohjeet uudestaan ja jouduin pakkopoistamaan yhden esseen... Lopulta palautin esseet 2.-4., joskin en ole varma teinkö järkevästi.Toivon kovasti pääseväni läpi.
Helsingin Yliopiston erityistenttitila on päärakennuksen naistenvessan vieressä. Ihan kiva tila, mutta *klonks, klonks, kolin, kolin, pam* oli äänimaailma koko tentin ajan.
tiistai 20. lokakuuta 2009
maanantai 19. lokakuuta 2009
Hyvää mieltä ja hirvitystä.
Tänään lintsatun tentin aikaan nautin kreikan tunnista, deponenttiverbeistä ja siitä, että ensi viikolla on väliviikko.
Kaupassa oli Reilun Kaupan kahvin, sen ruotsalaisen kalliin, esittelijä. Nautin hyvää kahvia, ostin neljä pakettia hyvällä alennuksella joulupaketteja varten ja ihailin sitä ammattitaitoa, jolla vanhempi rouvasesittelijä paketteja tuuppi varttuneemman väen ostoskoreihin. Kylläs e taitaa niin olla, että pelkällä Reilulla ja hyvällä tarkoituksella ei myydä suurille ikäluokille! Maku, laatu ja muutkin seikat pitää olla kohdallaan - ja vertaisen kehut on tietty suurempi bonus kuin nuoren maailmanparantajan kehumiset.
Ostin kaupasta viinerin tenttiinlukua piristämään, löysin ale-korista puoleen hintaa tuoretta maalaisleipää ja muutenkin oli antoisa kauppareissu. Omituisen lähikauppamme valikoima oli taas mitä omituisin. Etsin tomaattimurskaa ikuisuuden ja lopulta kysyin, myyjä kaivoi viimeiset purkit koriini ja tuumasi, että: "tätä tomaattimurskaa on välillä todella vaikeaa saada!". Siis täh, miten tomaattimurska voi olla saavuttamaton tuote?!
Tein tomaattimurskastani herkkuruokaa, ohjekin ihan omasta päästä. Pari sipulia pilkoin, pari isoa porkkanaa raastoin, kuullottelin pannulla oliiviöljytilkassa. Perään pistin purkillisen huuhdottuja voipapuja (organic butterbeans) ja sitten purkin tomaattimurskaa, saman verran vettä, desin vehnäjauhoja, suolaa, paljon yrttejä. Annoin muhia ja kuplia hyvän tovin, lopuksi humpsautin reiluja paloja Koskenlaskijaa sekaan. Spagettia kehiin ja kylläpä maistui hyvältä!
Rakastan kuoroa, tiernapoikaharkat oli mainiot, samoin itse kuoroharkat, viikonloppuna olisi tiedossa kahdetkin seurat ja mulla oli päällä uusi, vasta valmistunut villapaita. Ehkäpä ehdin tällä viikolla lainata O:n kameraa valoisan aikaan ja ottaa kuvia blogiinkinkinkin.
Nyt luen vähän Paavalista ja Paavalin kirjeistä (sekä muka-Paavalin kirjeistä) ja sitten vedän unta palloon, huomenna on ensimmäinen teologisen tentti tänä syksynä, jännittää jo vähäsen.
Kaupassa oli Reilun Kaupan kahvin, sen ruotsalaisen kalliin, esittelijä. Nautin hyvää kahvia, ostin neljä pakettia hyvällä alennuksella joulupaketteja varten ja ihailin sitä ammattitaitoa, jolla vanhempi rouvasesittelijä paketteja tuuppi varttuneemman väen ostoskoreihin. Kylläs e taitaa niin olla, että pelkällä Reilulla ja hyvällä tarkoituksella ei myydä suurille ikäluokille! Maku, laatu ja muutkin seikat pitää olla kohdallaan - ja vertaisen kehut on tietty suurempi bonus kuin nuoren maailmanparantajan kehumiset.
Ostin kaupasta viinerin tenttiinlukua piristämään, löysin ale-korista puoleen hintaa tuoretta maalaisleipää ja muutenkin oli antoisa kauppareissu. Omituisen lähikauppamme valikoima oli taas mitä omituisin. Etsin tomaattimurskaa ikuisuuden ja lopulta kysyin, myyjä kaivoi viimeiset purkit koriini ja tuumasi, että: "tätä tomaattimurskaa on välillä todella vaikeaa saada!". Siis täh, miten tomaattimurska voi olla saavuttamaton tuote?!
Tein tomaattimurskastani herkkuruokaa, ohjekin ihan omasta päästä. Pari sipulia pilkoin, pari isoa porkkanaa raastoin, kuullottelin pannulla oliiviöljytilkassa. Perään pistin purkillisen huuhdottuja voipapuja (organic butterbeans) ja sitten purkin tomaattimurskaa, saman verran vettä, desin vehnäjauhoja, suolaa, paljon yrttejä. Annoin muhia ja kuplia hyvän tovin, lopuksi humpsautin reiluja paloja Koskenlaskijaa sekaan. Spagettia kehiin ja kylläpä maistui hyvältä!
Rakastan kuoroa, tiernapoikaharkat oli mainiot, samoin itse kuoroharkat, viikonloppuna olisi tiedossa kahdetkin seurat ja mulla oli päällä uusi, vasta valmistunut villapaita. Ehkäpä ehdin tällä viikolla lainata O:n kameraa valoisan aikaan ja ottaa kuvia blogiinkinkinkin.
Nyt luen vähän Paavalista ja Paavalin kirjeistä (sekä muka-Paavalin kirjeistä) ja sitten vedän unta palloon, huomenna on ensimmäinen teologisen tentti tänä syksynä, jännittää jo vähäsen.
sunnuntai 18. lokakuuta 2009
Sillisalaattia.
Viikonloppu Keski-Suomessa, lievä tenttipaniikki aiheutti paluun suoraan etelään kulkematta Tampereen tentin kautta.
Kyläiltiin 5-vuotiaiden kaksosten luona, puhutin sylissäni istunutta hiljaisempaa ja pyysin kertomaan jonkun jutun. E. sitten kertoi: "Mummi laittoi käden ruohonleikkuriin, mutta ei mennyt sormet poikki, tuli vain raitoja!" Äitinsä vahvisti, tarina oli tosi, älkää siis laittako kättä käynnissä olevaan ruohonleikkuriin! Aikamoinen tarina, silti.
Keskustelin veljen kanssa mediamaksusta. Minä kannatan, riippumaton media on tärkeää, kuluttipa sitä tai ei. Veljeni mielestä on typerää lisätä erilaisia maksuja, miksei voida vain budjetoida ja ottaa kansalta veroina. Äitini mielestä "kai se telkkari on sitten hankittava, jos sellaisen maksun joutuu maksamaan". Typerää, tulee mieleen mummin kertomus naapurista, joka "laskee vettä hanasta ympäri vuorokauden, koska on sitä mieltä että taloyhtiön vesimaksu on liian suuri ja pitäähän sitä vettä nyt koko hinnan edestä käyttää".
Äiti sai syntymäpäivälahjakseen piikkimaton. Minä sain villatakin valmiiksi, ehkäpä esittelen jonain päivänä.
Yritän uuvuttautua kouluun, jottei tarvitse ajatella ihmissuhteita.
Veljestäni tulee ylioppilas, velipuolesta ei.
Kyläiltiin 5-vuotiaiden kaksosten luona, puhutin sylissäni istunutta hiljaisempaa ja pyysin kertomaan jonkun jutun. E. sitten kertoi: "Mummi laittoi käden ruohonleikkuriin, mutta ei mennyt sormet poikki, tuli vain raitoja!" Äitinsä vahvisti, tarina oli tosi, älkää siis laittako kättä käynnissä olevaan ruohonleikkuriin! Aikamoinen tarina, silti.
Keskustelin veljen kanssa mediamaksusta. Minä kannatan, riippumaton media on tärkeää, kuluttipa sitä tai ei. Veljeni mielestä on typerää lisätä erilaisia maksuja, miksei voida vain budjetoida ja ottaa kansalta veroina. Äitini mielestä "kai se telkkari on sitten hankittava, jos sellaisen maksun joutuu maksamaan". Typerää, tulee mieleen mummin kertomus naapurista, joka "laskee vettä hanasta ympäri vuorokauden, koska on sitä mieltä että taloyhtiön vesimaksu on liian suuri ja pitäähän sitä vettä nyt koko hinnan edestä käyttää".
Äiti sai syntymäpäivälahjakseen piikkimaton. Minä sain villatakin valmiiksi, ehkäpä esittelen jonain päivänä.
Yritän uuvuttautua kouluun, jottei tarvitse ajatella ihmissuhteita.
Veljestäni tulee ylioppilas, velipuolesta ei.
Tunnisteet:
elämä
perjantai 16. lokakuuta 2009
Postia Nokialle!
Kirjoitin taannoin Changemakerin Kännykkäsi todellinen hinta? -kampanjasta.
Nyt kampanja on edennyt loppusuoralle, nimiä vetoomuksessa on yli viisi tuhatta ja se luovutetaan Nokialle marraskuussa. Sitä ennen on kuitenkin sovittu yhdessä Finnwatchin, Reilun Kaupan Puolesta ry:n ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen sekä Kirkon Ulkomaanavun kanssa oli sovittu treffit Nokian luo 20.10. Tänään Nokialta oli kuitenkin soitettu Antti Pentikäiselle (Kirkon Ulkmaanapu), että Changemaker ja Kirkon Ulkomaanapu eivät ole tervetulleita tapaamiseen, sillä "Nokia ei keskustele uskonnollissidonnaisten yhteisöjen kanssa". Aikaisemmin yhteistyötä on kuitenkin tehty!
Ei kai asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, että Norjan Kirkon ulkomaan avun pääsihteeri, Norjan Changemakerin puheenjohtaja sekä YKn entinen varapääsihteeri olivat eilen Norjan Yleisradion tv-öähetyksessä, jossa näytettiin ensin Kongon oloista kertova dokumentti ja senjälkeen keskusteltiin elektroniikkateollisuuden yritysten sosiaalisesta vastuusta?
Ei kai vaan ole niin, että Nokiaa hirvittää, kun on oivaltanut asian olevankin ihan totta?
No, tänään Changemakerit ja samanhenkiset ovat ottaneet yhteyttä Olli-Pekka Kallasvuohon (at nokia.com) sähköpostitse alla olevalla viestillä. Tavoitteena on saada sadat ellei tuhannet painostamaan Nokiaa asian tiimoilta. Myös medioita on lähestytty ja toivottavasti ne asiaan tarttuvat, onhan Nokia tällä viikolla tapetilla jo valmiiksi osavuosikatsauksineen ja talouden syöksyineen. Maanantaina asiaan jyrähdettäneen myös Norjasta.
Vaikuta siis sinäkin. lähetä sähköposti ja levitä tietoa edelleen.
**************
16.10.2009
Kiireellinen
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo,
Kongon demokraattisen tasavallassa olevien levottomuuksien yhteyttä elektroniikkateollisuuden tarvitsemiin raaka-aineisiin ovat tutkineet sekä YK, riippumattomat tutkimuslaitokset että elektroniikkateollisuuden oma yhteistyöjärjestö GeSI. Kaikki ovat todenneet, että yhteys on olemassa ja että elektroniikkateollisuuden on tehtävä enemmän käyttämiensä raaka-aineiden alkuperän varmistamiseksi.
Changemaker –nuorisoverkosto on koonnut kesän aikana tuhansia allekirjoituksia vetoomukseen, jossa Nokiaan pyydetään tekemään oma osuutensa. Olemme kampanjoineet lukuisilla kesäjuhlilla ja mm. rippikoululeireillä on keskusteltu Kongon sodan ja matkapuhelinten raaka-aineiden välisestä yhteydestä.
Yhtiösi edustajat ovat nyt kuitenkin kieltäytyneet vastaanottamasta Changemaker –verkoston edustajia – hyvin toisarvoisin perustein. Siksi lähestyn teitä kysymyksellä, johon toivomme selkeän vastauksen: Onko Nokialle tärkeämpää vältellä Kongon raaka-aineongelmien käsittelyä kuin pyrkiä tekemään oma osuutensa ihmiskunnan ehkä synkimmän konfliktin lopettamiseksi, jolla on selvä yhteys yhtiön liiketoiminta-alueeseen? Mitä te henkilökohtaisesti aiotte tehdä, jotta Kongossa lasten ja naisten raiskaaminen ja silpominen raaka-aine kaivosten hallinnasta taistelevien joukkojen käsissä loppuisi?
Useat sadat verkoston jäsenet odottavat teiltä vastausta ja me emme aio antaa periksi.
Changemaker –aktiivi se ja se
Paikkakunta
Nyt kampanja on edennyt loppusuoralle, nimiä vetoomuksessa on yli viisi tuhatta ja se luovutetaan Nokialle marraskuussa. Sitä ennen on kuitenkin sovittu yhdessä Finnwatchin, Reilun Kaupan Puolesta ry:n ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen sekä Kirkon Ulkomaanavun kanssa oli sovittu treffit Nokian luo 20.10. Tänään Nokialta oli kuitenkin soitettu Antti Pentikäiselle (Kirkon Ulkmaanapu), että Changemaker ja Kirkon Ulkomaanapu eivät ole tervetulleita tapaamiseen, sillä "Nokia ei keskustele uskonnollissidonnaisten yhteisöjen kanssa". Aikaisemmin yhteistyötä on kuitenkin tehty!
Ei kai asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, että Norjan Kirkon ulkomaan avun pääsihteeri, Norjan Changemakerin puheenjohtaja sekä YKn entinen varapääsihteeri olivat eilen Norjan Yleisradion tv-öähetyksessä, jossa näytettiin ensin Kongon oloista kertova dokumentti ja senjälkeen keskusteltiin elektroniikkateollisuuden yritysten sosiaalisesta vastuusta?
Ei kai vaan ole niin, että Nokiaa hirvittää, kun on oivaltanut asian olevankin ihan totta?
No, tänään Changemakerit ja samanhenkiset ovat ottaneet yhteyttä Olli-Pekka Kallasvuohon (at nokia.com) sähköpostitse alla olevalla viestillä. Tavoitteena on saada sadat ellei tuhannet painostamaan Nokiaa asian tiimoilta. Myös medioita on lähestytty ja toivottavasti ne asiaan tarttuvat, onhan Nokia tällä viikolla tapetilla jo valmiiksi osavuosikatsauksineen ja talouden syöksyineen. Maanantaina asiaan jyrähdettäneen myös Norjasta.
Vaikuta siis sinäkin. lähetä sähköposti ja levitä tietoa edelleen.
**************
16.10.2009
Kiireellinen
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo,
Kongon demokraattisen tasavallassa olevien levottomuuksien yhteyttä elektroniikkateollisuuden tarvitsemiin raaka-aineisiin ovat tutkineet sekä YK, riippumattomat tutkimuslaitokset että elektroniikkateollisuuden oma yhteistyöjärjestö GeSI. Kaikki ovat todenneet, että yhteys on olemassa ja että elektroniikkateollisuuden on tehtävä enemmän käyttämiensä raaka-aineiden alkuperän varmistamiseksi.
Changemaker –nuorisoverkosto on koonnut kesän aikana tuhansia allekirjoituksia vetoomukseen, jossa Nokiaan pyydetään tekemään oma osuutensa. Olemme kampanjoineet lukuisilla kesäjuhlilla ja mm. rippikoululeireillä on keskusteltu Kongon sodan ja matkapuhelinten raaka-aineiden välisestä yhteydestä.
Yhtiösi edustajat ovat nyt kuitenkin kieltäytyneet vastaanottamasta Changemaker –verkoston edustajia – hyvin toisarvoisin perustein. Siksi lähestyn teitä kysymyksellä, johon toivomme selkeän vastauksen: Onko Nokialle tärkeämpää vältellä Kongon raaka-aineongelmien käsittelyä kuin pyrkiä tekemään oma osuutensa ihmiskunnan ehkä synkimmän konfliktin lopettamiseksi, jolla on selvä yhteys yhtiön liiketoiminta-alueeseen? Mitä te henkilökohtaisesti aiotte tehdä, jotta Kongossa lasten ja naisten raiskaaminen ja silpominen raaka-aine kaivosten hallinnasta taistelevien joukkojen käsissä loppuisi?
Useat sadat verkoston jäsenet odottavat teiltä vastausta ja me emme aio antaa periksi.
Changemaker –aktiivi se ja se
Paikkakunta
tiistai 13. lokakuuta 2009
En ole kadonnut!
Unikko minua jo kaipaili, tuli hyvä mieli! Aamulla nimittäin kurkistin pitkästä aikaa Daily Eko -blogiin, joka oli keväällä superaktiivinen ja loppui sitten kuin seinään. Kuukauden radiohiljaisuuden jälkeen joku kyseli kadonneen bloggaajan perään, tuloksetta. Katoaminen on tosi spooky, aamulla tutun Facebook-profiilissa kuuluteltiin havaintoja miekkosesta, joka ei ollut lauantain baarireissulta palannut. Totisesti toivon, että teekkarikollega (en tunne tapausta, olen vain käytävällä nähnyt) löytyy, kuulemma on katoamisilmoituskin jo tehty. Pelottavaa!
Minun aikaani vie tällä hetkellä vain tentit, hätämajoituksena toimiminen huomenna, kuoro ja koulukoulukoulu.
Minun aikaani vie tällä hetkellä vain tentit, hätämajoituksena toimiminen huomenna, kuoro ja koulukoulukoulu.
tiistai 6. lokakuuta 2009
Uusi vuosi Poznanissa?
Loppuvuoden ja alkuvuodenkin suunnitelmat hioutuvat hiljalleen, sillä viikonlopun isoskoulutusreissulla nenäni alle työnnettiin jotain harvinaisen houkuttavaa: uuden vuoden Taize-tapahtuman mainos.
Taize on ekumeeninen luostariyhteisö Ranskassa ja vuosittain siellä vierailee kymmeniä tuhansia nuoria ja nuoria aikuisia ympäri maailmaa. Taizessa kokoonnutaan yhteen, rukoillaan ja hiljennytään, keskustellaan Raamatusta ja nautitaan kristittyjen välisestä yhteydestä.
Joka vuosi Taize-henkinen, niinikään kymmeniä tuhansia nuoria kokoava uuden vuoden tapahtuma järjestetään jossain päin Eurooppaa. Ystäväni on ollut kokoontumisessa Milanossa, toinen ystävä Genevessä. Tänä vuonna tapahtuma on Poznanissa, Länsi-Puolassa.
Ylöjärven seurakunta järjestää Poznaniin kaikille avoimen matkan 27.12.-3.1. ja matka taitetaan linja-autolla Baltian halki. Hintaa reissulle tulee 350-400 euroa, mikäli 30 hengen minimiväkimäärä täyttyy. Muussa tapauksessa matka tehtäneen lentäen ja hinta saattaa olla korkeampi. Minä ja Bärre päätimme lähteä. Olemme huudelleet väkeä mukaamme kaikilla mahdollisilla foorumeilla, nyt myös täällä.
Kiinnostaisiko sinua?
Lisätietoa ohjelmasta, aikatauluista ja ilmoittautumisesta löydät täältä. Mikäli tiedät jonkun, jota reissu saattaisi kiinnostaa tai seurakunnassasi on kanava asiasta tiedottamista varten, laita ihmeessä sana kiertämään!
Taize on ekumeeninen luostariyhteisö Ranskassa ja vuosittain siellä vierailee kymmeniä tuhansia nuoria ja nuoria aikuisia ympäri maailmaa. Taizessa kokoonnutaan yhteen, rukoillaan ja hiljennytään, keskustellaan Raamatusta ja nautitaan kristittyjen välisestä yhteydestä.
Joka vuosi Taize-henkinen, niinikään kymmeniä tuhansia nuoria kokoava uuden vuoden tapahtuma järjestetään jossain päin Eurooppaa. Ystäväni on ollut kokoontumisessa Milanossa, toinen ystävä Genevessä. Tänä vuonna tapahtuma on Poznanissa, Länsi-Puolassa.
Ylöjärven seurakunta järjestää Poznaniin kaikille avoimen matkan 27.12.-3.1. ja matka taitetaan linja-autolla Baltian halki. Hintaa reissulle tulee 350-400 euroa, mikäli 30 hengen minimiväkimäärä täyttyy. Muussa tapauksessa matka tehtäneen lentäen ja hinta saattaa olla korkeampi. Minä ja Bärre päätimme lähteä. Olemme huudelleet väkeä mukaamme kaikilla mahdollisilla foorumeilla, nyt myös täällä.
Kiinnostaisiko sinua?
Lisätietoa ohjelmasta, aikatauluista ja ilmoittautumisesta löydät täältä. Mikäli tiedät jonkun, jota reissu saattaisi kiinnostaa tai seurakunnassasi on kanava asiasta tiedottamista varten, laita ihmeessä sana kiertämään!
Tunnisteet:
maailmalla,
matkat,
nuoret,
nuorisotyö,
unelma,
usko
maanantai 5. lokakuuta 2009
Isoskoulutuksessa opittua.
Isoskoulutuksessa opin, että jotkut ryhmät osaavat monia asioita luonnostaan. Hartaudet voivat olla loppuun asti mietittyjä ja ajatuksiaherättäviä, leikkiä ensimmäistä kertaa isoskoulutuksessa ohjaava nuori voi saada koko 45 hengen ryhmänsä hiiskumattoman hiljaiseksi toisen leiripäivän iltana klo 22 ja Raamatun kohdat voivat löytyä kuin vettä vaan.
Itse oivalsin leiriromansseja ruotiessamme, että teinien elämä on monin verroin aikuisia yksinkertaisempaa - jos pussaillaan, niin ollan yhdessä!
Villatakin rintafilee valmistui, V:n villasukista ensimmäinen on loppusuoralla ja päiväpeittoprojektin ensimmäin kahdeskymmenesosa niinikään.
Jäi hyvä mieli, paljon pyykkiä ja kova väsymys.
Itse oivalsin leiriromansseja ruotiessamme, että teinien elämä on monin verroin aikuisia yksinkertaisempaa - jos pussaillaan, niin ollan yhdessä!
Villatakin rintafilee valmistui, V:n villasukista ensimmäinen on loppusuoralla ja päiväpeittoprojektin ensimmäin kahdeskymmenesosa niinikään.
Jäi hyvä mieli, paljon pyykkiä ja kova väsymys.
Tunnisteet:
elämä,
nuoret,
nuorisotyö
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)