Riparikesä on korkattu!

Takanani on ensimmäinen työviikonloppu uudessa seurakunnassa uusien ihmisten parissa. Hyvältä vaikuttaa!

Perjantaina vain perehdyin, mutta lauantaina opetin 1,5 tuntia Jumala, Isästä ja sunnuntaina tunnin uskosta ja rukouksesta. Kun pistin Jumalan pahvimukissa nuorten tilan keskelle ja pyysin nuoria valitsemaan oman etäisyytensä ja asentonsa niin, että se kuvaa heidän suhtautumistaan Jumalaan, osa meni sohvan taakse piiloon ja muutama kirmasi kiireenvilkkaa eteiseen. :) Uskosta puhuttaessa ryhmä oli puolestaan hyvin epäuskoinen. Usko-epäusko -janaharjoituksella nuoret jumittivat epäusko-päädyssä niin predidentin kuin joulupukinkin kohdalla ja vasta ilmastonmuutos sai suurimman osan siirtymään usko-päätyyn. Rukous-Ranetkin askarreltiin ja niistä tuli varsin mallikkaita. Hautausmaakäynnin jälkeen nuoret tuumasivat, ettei heidän lapsensa nimeksi ikimaailmassa tule Mooses.

Ensimmäistä kertaa olen seurakunnassa, jossa isoseksi riparille pääsee vasta kahden vuoden koulutuksen jälkeen. Ja sen kyllä huomaa! Oma-aloitteinen, ajatteleva, reipas, itsenäinen, rohkea, kykenevä, aktiivinen, rauhallinen, johdonmukainen. Niin kuvaisin meidän kuutta isosta, jotka kyllä ylittivät kaikki suurimmatkin odotukseni!

Nuoria on 28, meitä työntekijöitä kesäteologi (minä), nuorisotyönohjaaja, vasta vihitty pastori ja musiikinopettaja, joka viettää koulun kesälomansa kesätöissä seurakunnassa. Leirikeskus on seurakunnan leirikeskukseksi ilmeisen suuri, sillä samaan aikaan meidän riparimme kanssa siellä on kehitysvammaisten aikuisten leiri, jonka kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi musiikkihetkien ja raamisten merkeissä. Leirikeskuksen vanha puoli on varattu meidän leirille ja sain jo kuulla öisin karkkipussin sisältöä kollaavista hiiristä ja muusta mukavasta.

Leirillä minulla on puolet opetusvastuusta ja kaksi leirijumiksen ohjausta. Leirijumiksen ohjaaminen on osittain uutta ja oppituntinikin ovat aiheista, joista en muista aiemmin opettaneeni (Jeesus Kristus, Ylösnousemus, Pelastushistoria ja ehkä vielä jokin), joten saa nähdä, mitä tästä tulee. Myös Changemaker-henkistä iltaohjelmaa saan vetää, mikä on tosi kivaa!

Odotan leiriä jo kovasti, ensi sunnuntaina se alkaa!

Olen edelleen elossa.

Ja postattavaakin olisi, mutta minulla ei ole kameraa! Täytyy kysyä aamulla, jos O. lainaisi omaansa, niin saisin teillä uutukaisia kuvia esiteltäväksi :)

Odotellessanne voitte kaivaa kalenterit esiin ja merkitä sinne, että
17.4. klo 11.30-14 voi Kolmen Sepän aukiolla Helsingissä nähdä Changemakerin uuden kampanjan lanseerauksen! Mahtavaa menoa, tervetuloa vaikuttamaan ja katselemaan ja iloitsemaan :)
24.-25.4. on Kaapelitehtaalla jo kolmatta kertaa Kierrätystehdas-tapahtuma, jossa voi paitsi kierrättää ja haalia ilmaisia aarteita tavaratorilta, myös ostaa käsityöläisten tuotoksia ja nauttia muotinäytöksestä.
23.-25.4. on Heinolassa Kirkon nuorisopäivät, teemana on Sut on nähty!

Kuulumisiin!

Uusi vuosi Poznanissa?

Loppuvuoden ja alkuvuodenkin suunnitelmat hioutuvat hiljalleen, sillä viikonlopun isoskoulutusreissulla nenäni alle työnnettiin jotain harvinaisen houkuttavaa: uuden vuoden Taize-tapahtuman mainos.

Taize on ekumeeninen luostariyhteisö Ranskassa ja vuosittain siellä vierailee kymmeniä tuhansia nuoria ja nuoria aikuisia ympäri maailmaa. Taizessa kokoonnutaan yhteen, rukoillaan ja hiljennytään, keskustellaan Raamatusta ja nautitaan kristittyjen välisestä yhteydestä.

Joka vuosi Taize-henkinen, niinikään kymmeniä tuhansia nuoria kokoava uuden vuoden tapahtuma järjestetään jossain päin Eurooppaa. Ystäväni on ollut kokoontumisessa Milanossa, toinen ystävä Genevessä. Tänä vuonna tapahtuma on Poznanissa, Länsi-Puolassa.

Ylöjärven seurakunta järjestää Poznaniin kaikille avoimen matkan 27.12.-3.1. ja matka taitetaan linja-autolla Baltian halki. Hintaa reissulle tulee 350-400 euroa, mikäli 30 hengen minimiväkimäärä täyttyy. Muussa tapauksessa matka tehtäneen lentäen ja hinta saattaa olla korkeampi. Minä ja Bärre päätimme lähteä. Olemme huudelleet väkeä mukaamme kaikilla mahdollisilla foorumeilla, nyt myös täällä.

Kiinnostaisiko sinua?

Lisätietoa ohjelmasta, aikatauluista ja ilmoittautumisesta löydät täältä. Mikäli tiedät jonkun, jota reissu saattaisi kiinnostaa tai seurakunnassasi on kanava asiasta tiedottamista varten, laita ihmeessä sana kiertämään!

Isoskoulutuksessa opittua.

Isoskoulutuksessa opin, että jotkut ryhmät osaavat monia asioita luonnostaan. Hartaudet voivat olla loppuun asti mietittyjä ja ajatuksiaherättäviä, leikkiä ensimmäistä kertaa isoskoulutuksessa ohjaava nuori voi saada koko 45 hengen ryhmänsä hiiskumattoman hiljaiseksi toisen leiripäivän iltana klo 22 ja Raamatun kohdat voivat löytyä kuin vettä vaan.

Itse oivalsin leiriromansseja ruotiessamme, että teinien elämä on monin verroin aikuisia yksinkertaisempaa - jos pussaillaan, niin ollan yhdessä!

Villatakin rintafilee valmistui, V:n villasukista ensimmäinen on loppusuoralla ja päiväpeittoprojektin ensimmäin kahdeskymmenesosa niinikään.

Jäi hyvä mieli, paljon pyykkiä ja kova väsymys.