Hyvää mieltä ja hirvitystä.

Tänään lintsatun tentin aikaan nautin kreikan tunnista, deponenttiverbeistä ja siitä, että ensi viikolla on väliviikko.

Kaupassa oli Reilun Kaupan kahvin, sen ruotsalaisen kalliin, esittelijä. Nautin hyvää kahvia, ostin neljä pakettia hyvällä alennuksella joulupaketteja varten ja ihailin sitä ammattitaitoa, jolla vanhempi rouvasesittelijä paketteja tuuppi varttuneemman väen ostoskoreihin. Kylläs e taitaa niin olla, että pelkällä Reilulla ja hyvällä tarkoituksella ei myydä suurille ikäluokille! Maku, laatu ja muutkin seikat pitää olla kohdallaan - ja vertaisen kehut on tietty suurempi bonus kuin nuoren maailmanparantajan kehumiset.

Ostin kaupasta viinerin tenttiinlukua piristämään, löysin ale-korista puoleen hintaa tuoretta maalaisleipää ja muutenkin oli antoisa kauppareissu. Omituisen lähikauppamme valikoima oli taas mitä omituisin. Etsin tomaattimurskaa ikuisuuden ja lopulta kysyin, myyjä kaivoi viimeiset purkit koriini ja tuumasi, että: "tätä tomaattimurskaa on välillä todella vaikeaa saada!". Siis täh, miten tomaattimurska voi olla saavuttamaton tuote?!

Tein tomaattimurskastani herkkuruokaa, ohjekin ihan omasta päästä. Pari sipulia pilkoin, pari isoa porkkanaa raastoin, kuullottelin pannulla oliiviöljytilkassa. Perään pistin purkillisen huuhdottuja voipapuja (organic butterbeans) ja sitten purkin tomaattimurskaa, saman verran vettä, desin vehnäjauhoja, suolaa, paljon yrttejä. Annoin muhia ja kuplia hyvän tovin, lopuksi humpsautin reiluja paloja Koskenlaskijaa sekaan. Spagettia kehiin ja kylläpä maistui hyvältä!

Rakastan kuoroa, tiernapoikaharkat oli mainiot, samoin itse kuoroharkat, viikonloppuna olisi tiedossa kahdetkin seurat ja mulla oli päällä uusi, vasta valmistunut villapaita. Ehkäpä ehdin tällä viikolla lainata O:n kameraa valoisan aikaan ja ottaa kuvia blogiinkinkinkin.

Nyt luen vähän Paavalista ja Paavalin kirjeistä (sekä muka-Paavalin kirjeistä) ja sitten vedän unta palloon, huomenna on ensimmäinen teologisen tentti tänä syksynä, jännittää jo vähäsen.