Asiaan melko vähän perehtyneestä tuntuu hassulta, että työehtosopimukset tuntuvat olevan katkolla monilla aloilla yhtä aikaa. Nyt murehdin viikonlopun synttärijuhlien tarjoiluja ja sitä, saanko kaupasta tuoretavaraa enää perjantaina. Harmittaa etukäteen myös se, että ihana V. on tulossa maanantaina loman viettoon tänne ja itse olen lähdössä illalla pohjoiseen ja mikäli bussit eivät kuljekaan, emme ehdi nähdä. Tyypillä on niin vilpitön hymy ja leppoisat jutut, että oikeasti tämän tenttiputken päälle tekisi hyvää nähdä ja naureskella yhdessä.
Eilisellä kreikan tunnilla opettaja varoitti meitä tulevasta lakkovaroituksesta. Yliopistoväki antaa lakkovaroituksen tällä viikolla, ymmärtääkseni huomenna ja mikäli sopimusta ei synny ajoissa, alkaa lakko sitten kahden viikon kuluttua. Kovasti on sympatiat yliopistolaisten puolella, tekeväthän se suuria työmääriä pienellä palkalla ja nyt työehtoja lupauksista huolimatta ollaan heikentämässä. Rehellisyyden nimessä on kuitenkin sanottava, että lakon uhka huolestuttaa, kreikan opiskelun loppusuora kreikan kielisine Uuden Testamentin käännöksineen on edessä eikä se systemaattinen teologiaan ehkä ihan aukene ilman opastusta, jos ei aina nyt ihan opastuksellakaan.
Kaiken muun hyvän lisäksi aivonikin aikovat mennä lakkoon! Huomiseen kreikan välikokeeseen ja torstaiseen systiksen tenttiin on urakoitu E:n kanssa melkoisesti eikä niistä toissa viikon tenttihulinoistakaan vielä ole kovin kauaa. Onneksi niistä on kuulunut ihan hyviä uutisia, kaksi tulosta on tullut ja kahta vielä odotan. Tänään kävimme E:n kanssa kutakuinkin seuraavanlaisia keskusteluja:
T: Sitten olis vielä tämä mediumin futuurin käyttö aktivitiivina.
E: Aktivitiivina?! Siis aktiivina?
T: Niin niin, niinhän mä sanoin!
E: Onkos tämä nyt se partasiippi?
T: No ei oo, kun partisiippi.
T: No kato E., onneksi näitä futuureja tarvitsee vain tunnistaa, ei tuottaa. Luulen, että J. kysyy näitä epäsäännöllisiä verbejä aika harvosti.
Että näin me. Puhutaan myös tosi usein yhteen ääneen samoja lauseita, vietetään vissiin vähän liikaa aikaa kahden. Kerrottakoon nyt vielä, että siinä vaiheessa pakattiin kamat kasaan, kun kumpikin teki teinit, ts. repesi omalla tahollaan tismalleen samaan aikaan, kun silmiin osui virke "Jeesuksen täytyy... paskhoo", siis kärsiä. Totaalinen pohjanoteeraus. (Ja kehtasin vielä kertoa sen teille ääneen.)
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
POhjanoteeraus, joka toi hymyn huulille :). Voimia kreikan pänttäämiseen ja kaikkiin muihin haasteisiin! Elän mukana niissä :)!
Hei Tytti! Aina silloin tällöin eksyn näitä sun oivaltavia, hauskoja ja paikoin puhutteleviakin kirjoituksias lukemaan! Jossain tuolla aiemmin tuumit, että mahdollisesti lopettaisit tämn. Älä missään nimessä! Sulla on sana hallussa ja paljon kerrottavaa. Ihanaa, miten saatkin arkipäivän asioista niin kiehtovan kuuloisia. Jos mä aloitan elämänhallintakurssin, niin aloitatko sä elämänkertomiskurssin? Lisäksi sulla on tässä ihan mielettömät ainekset omaan päiväkirjaan, jonka julkaiset sitten joskus 20 vuoden päästä. Muistathan tulostaa ja mapittaa nämä sun blogitekstit? Tai mä voin mapittaa, kun se on mulle intohimo ;).
Olin jostain kertomuksesta löytävinäni itsenikin. Mukavata! T:n patalappu laajentunee kaulahuiviksi! :)
Tapaamisiin taas kuorossa! Se on kyllä munkin suosikkiaikaa!
Elina, kiitos! Tää kreikka on intensiivistä, mutta onneksi tosi palkitsevaa, etenkin Novum selailu on oikeasti tosi antoisaa, kun oivaltaa, miten paljon kompromisseja käännöksessä on jouduttu tekemään ja miten paljon kaikkea "epävarmuutta" ja tulkinnan jälkiä on kadonnut käännöksestä. Pitää vaan ujuttaa jotain kreikankielistä ensi vuodekin lukujärjestykseen, jotta taito pysyy yllä.
Miina, kiva kun käyt! T:n keskittyminen oli niin mahtavaa kyllä, kieli keskellä suuta ähelsi silmukka silmukalta. :) Tämä kirjoittaminen on kyllä mainiota - ehkä tosiaan pitäisi tulostaa ja mapittaa kaikki ja kirjoittaa elämäkerta joskus :D
Lähetä kommentti