Terveisiä Utöstä.

Nyt minä olen täällä! Kuvilla varustettu megapostaus tullee jonnin verran jälkijunassa, koska tämä tietokone ei ymmärrä kameraa ennen kuin asennan siihen oikean ohjelmiston. Pikaisesti kerrottakoon siis seuraavaa:

- saari on karu ja kaunis
- samaan idylliin mahtuu niin Vaahteramäen Eemeli kuin Pertsa ja Kilukin
- saarelaiset ja kesäasukkaat työskentelevät todella ahkerasti ja ovat yhtä rakastettavia kuin vain sellaiset ihmiset voivat olla, joille tämä saari on suuri rakkaus ja elämäntyö

- ilmainen yhteysalus ja halpa majoitus (halvimmillaan, omissa lakanoissa 25e/yö) on tuonut saarelle valitettavasti myös Tallinnan laivoilta tuttuja känniääliöturisteja, mm. Setä Ällön seurueineen, heistä varmasti lisää myöhemmin
- naamani on kärvähtänyt, vaikka olenkin hölvännyt aurinkorasvaa ahkerasti ja siinä on kelvolliset kertoimetkin (30)

Nyt olisi edessä iltapala, toivottavasti onnistun välttämään Setä Ällön ja kumppanit ja saan luikittua ruokineni omaan huoneeseeni.

Minua hälyteltiin tänään riparille, jonne oli äkisti syntynyt työntekijävajaus. Huomenna selviää, menenkö sunnuntaina sittenkin leirille.