torstai 22. lokakuuta 2009

Karviainen ja villatakki.

Erinäisiä projekteja on ollut ja on meneillään, kaikkia en todistettavasti edes muista. Nyt on kuitenkin syntynyt myös valmista. Ensin syntyi Villatakki, joka on ollut luento- ja kuorokäsityönä melkein koko syksyn. Sitten lankakätköä etsiessä löytyi muutamaa silmukkaa vaille valmis Karviainen (miten se oli voinut niin viimemetreillä jäädäkään kesken ja painua unholaan?!), jonka ensitöikseni pistelin valmiiksi viime yönä pikkutunneilla ja päättelin tänään aamutuimaan.

Tässä teille maistiaisia, pahoittelen mallin omituisuutta ja Karviaisen alla majailevaa rastakuotaloa, joka oli pipon kanssa hieman epäyhteensopiva.

Päivän asu
on harvinaista herkkua (?) tässä blogissa.


Pipo - Karviainen, omasta päästä.
Kaulahuivi - Suuren Käsityön ohjeella viime talvena väkerretty, lankana Noro.
Takki - Twice/Anttila, mummi tuunasi kesällä uudet
duffelinapit kiinnikkeineen rumien muovisten (!)
tilalle ja pelasti takin kierrätykseltä

Nahkahanskat - Sokokselta viime viikolla,
ihan loistavat Helsingin tuulisessa säässä

Sukkikset - Sidostesukka
Kengät - El Naturalista
Laukku - Camden Town, Lontoo

Tolppa, Helsingin Messukeskus

Karviaisessa on lankana Novitan vihreä Bambu, pääteltävien langanpäiden perusteella lankaa on kulunut yksi kerä ja vähän päälle. Puikkojen koosta ei ole tietoa, veikkaisin 3mm. Perusajatus on simppeli, olen luonut satunnaisen määrän silmukoita, jakanut sen parilliseen määrään lohkoja ja sitten lohkot neulonut vuorotellen oikeaa ja vuorotellen nurjaa. Aika pitkään on myssyssä tehty ihan vaan pyöröpuikolla lohko oikein, lohko nurin, kunnes pituus on alkanut miellyttää. Sen jälkeen olen kaventanut kunkin lohkon kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja neulonut kerroksia väliin ennen seuraavaa kavennusta. Lätsän suuruus ei sureta, sillä reunaan pujottelin jemmassa olleet vihreät nauhat, jotka rusetilla oikean ohimon kohdalla. Näin ollen pipo pysyy kyllä päässä. Jos haluaa tuollaisen rastakuontalolle sopivan tai muuten vaan tilavan hatun, niin pituutta saa olla ihan reilusti, hatuista tulee helposti liian pieniä ja sitten jäätyy korvat. Selostus on sekava, mutta lisätietoa annetaan kysyjille. Luomuksen nimi tulee puhtaasti ulkoasusta.

Villatakin ohje puolestaan löytyy Suuresta Käsityöstä (elokuu 2009), lankana oli Novitan Puro, väreinä Ruska ja Kanervikko. Lanka huovuttuu jo neuloessa sen verran, että purkaminen on tuskaisaa puuhaa. Malli on kiva, villatakki ihana, mutta koot (tai vaihtoehtoisesti mun käsiala) sen verran reilua, että melko istuvaksi tarkoitettu XL on tällainen mekko, jota olen sitten käyttänyt ihan vaan trikoopaidan ja sukkisten kanssa ja minä olen sentään pitkä, 175cm. Välillä tosin mietin, että ehkä pitäis jotkut toiset housut vielä kiskoa päälle, hameen kanssa olemus olisi liian järkälemäinen pötkylä. Toisaalta olen kuitenkin sitä mieltä, että jos mallikuikelot saa koikkelehtia sukkiksissa ja isossa villatakissa, niin miksen minäkin. Ken ei kestä katsoa, sulkekoon silmänsä. Nii! Villatakin alla kuvassa on Polarn och Pyretin ihana trikoopaita <3 Ohje oli tosi helppo, raidat tehty siis kahdella langalla vuorotellen ja taka- sekä etukappaleet on päättelyä lukuunottamatta ihan suoraa ja kaventamatonta. Oivallinen luentokäsityö siis!



Oloni on oikein syksyinen!
On muuten myös ensimmäinen itselleni koskaan valmistunut villatakki!

11 kommenttia:

finnaggie kirjoitti...

IHANA villatakki!

tyttism kirjoitti...

Kiitos :) mäkin tykkään, langat olis jo toistakin varten, mutta se taitaa jäädä odottamaan vähän parempaa aikaa, muut projektit saa olla hetken etusijalla.

Unohdin postauksessa mainita, että villatakin napit on Tallinnasta, vanhassa kaupungissa oli torilla sellainen nuori miekkonen myymässä kaikenlaista puusta valmistettua, mm. nappeja.

Anonyymi kirjoitti...

Tulipas siitä kiva! Taskut on aivan huiput! Arvasin että napit on Tallinnasta. =)
Olin ihan unohtanu sun rastat jo. Ja samoin nuo kengät, oliko ne jo viime talvena? Siis kengät. =)

-R

Tiina Tee. kirjoitti...

Oisin ihan samalla tavalla halunnut isoin kirjaimin kirjoittaa että IHANA villatakki, mut joku muu ehti ensin... Tosin taisin sen nyt kuitenkin tehdä. Kyllä munki pitää ottaa toi ohje ja teidän tollanen! Ehkä joululomalla...

Tiina Tee. kirjoitti...

Niin ja pakko vielä sanoa et tosi nätti toi ukona otettu kuva, missä kattelet lehtiä maassa... :)

tyttism kirjoitti...

R, niin tuli! V menee parin viikon päästä Tallinnaan ja soitin sille jo, että voisko tuoda mulle lisää nappeja :) tykkäsin niistä ihan sairaasti, kun ne on kaikki keskenään erilaisia. Nää rastat kuule paranee vaan koko ajan! Kengät on uudet, ostin ne kesätyöpaikkakunnalta, kun siellä on kenkäkaupassa ihan loistava valikoima El Naturalistaa, mikä on tavallaan aika omituista. Ne on olleet käytössä nyt pari viikkoa, tosi hyvät jalkaan ja riittävän siistit ja tyttömäiset myös.

Tiina Tee, on tää niin IHANA, että sen voi sanoa monta kertaa! On sun ehkä otettava ohjee kans joo, tää on tosi nopea tehdä. Mä tein etukappaleen parissa päivässä, hihaan meni vajaa viikko, kun tein muutamalla luennolla vaan. Takakappale on tietty hitain, mut oot mua sen verran pienempi, et siinä on kyllä vähemmän silmukoita siinäkin, mikä auttaa myös siihen, että ne raidat erottuu varmasti selkeämmin. Niin ja kiitos kuvakehuista, P. osaa ottaa, kieltämättä oon itsekin tosi tyytyväinen! Jäi vielä muutama, mitä en julkaissut, kun oli niin läheltä kasvokuvia, mutta on kiva kun kerrankin on jemmassa kivoja kuvia :)

Tuuli kirjoitti...

IHANA villatakki :D ja mä haluun kuvan sun rastoista! 8))

tyttism kirjoitti...

Tuuli, kiitos :D joo, tuli kans tänään mieleen, täytyy laittaa valokuvauslistalle.

Anonyymi kirjoitti...

Mutta Tytti, peräänkuulutan siveyden nimissä, missä on housut?! :P
-N

tyttism kirjoitti...

N, arvasin että huolehdit mun siveydestäni! :D housuja ei oikeestaan ole, koska taas alkaa yhdet farkut lahota.

tyttism kirjoitti...

Apua, hukkasin ehkä kommentin, jonka luulin tulleen tähän postaukseen. Anonyymi, jos tätä luet, niin kiitos kommentista! Tämä oli tosiaan tarkoituksella aika stereotyyppinen postaus, jota ehkä vielä kuvissa stereotyypitti se, että päivä oli TODELLA harmaa ja hämärä. Mun mielessäni Pasila ei ole erityisen viihtyisän näköinen, mutta se voi sellaiseksi kyllä muuttua julkisivuremonttien myötä. Tykkään tosi paljon siitä ajatuksesta, että kaupunkitilaa liikkumiseen on paljon, lasten voi antaa pyöräillä jne, kun autot menevät siellä "alatasolla". Kulkuyhteydet ja sijaintihan ovat mitä parhaimmat ja mun Pasilassa asuva ystäväni korosti, että pasilalaiset viihtyvät alueellaan hyvin. Kuitenkin koin, että kun P. kuvia otti, oli kiva kuvata juuri niitä "tyypillisiä" itäblokkiyksityiskohtia ja kontrasteja, värikkäitä ja moderneja kerrostaloja kun on vähän joka puolella.