Näytetään tekstit, joissa on tunniste häpeä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste häpeä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Ensin kuulin, että rikkaat länsimaat, mukaan luettuna Suomi, laskee kolmannesta maailmasta tulevien korkeakouluopiskelijoiden synnyttämiä kustannuksia kehitysyhteistyöksi. Toisin sanoen se, että koulutamme aasialaisia IT-osaajia tai filippiiniläisiä hoiva-alan työntekijöitä, jotka todennäköisesti jäävät töihin Suomeen tai ainakin länsimaihin, on pois kehitysmaille annettavasta tuesta.

Sitten kuulin, että turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kustannuksia Suomessa kustannetaan niin ikään kehitysyhteistyömäärärahoista, vaikka monet globaalin etelän ongelmista johtuvat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai siirtomaakaudesta ja kolonialismista, mitkä ovat pitkälti länsimaiden masinoima ilmiö.

Tänään kuulin, että Suomi ottaa sen kehitysmaille Kööpenhaminan ilmastokokouksessa lupaamansa tuen - mistäs muualta kuin kehitysyhteistyömäärärahoista.

Hävettää olla suomalainen. Hävettää olla valkoinen länsimaalainen. Hävettää ylipäätään edustaa sitä marginaalia maailmassa, joka aiheuttaa pahaa ja sitten pakenee vastuutaan. Ugh, olen puhunut!

lauantai 20. joulukuuta 2008

Terveisiä pikkujouluista.

Tänään oli työpaikkani toiset pikkujoulut. Luulin, että stereotyyppipikkujouluja, joista selviytymiseen tarjoillaan ohjeita jo lokakuun lehdissä, ei ole oikeasti olemassa. Vaan olinpa väärässä.

Opiskelijat, joita tilaisuudessa oli melko vähän, käyttäytyivät pääosin tosi siististi, humalassa oli toki moni, mutta tiesi kuitenkin vielä, missä mennään.

Sen sijaan eräs peruskurssin opettaja kertoi ilmeikkäästi, miten vaikea on käydä p***alla pimeässä, yksi tutkija vainosi kaikkia, keskeytti keskusteluja, tahtoi kätellä ja keskustella työturvalllisuudesta. Yksi luennoitsija tuijotteli muitta mutkitta koko vartin keskustelun aivan jonnekin muualle kuin silmieni suuntaan....

Iljettävää, niljakasta, säälittävää, tasotonta. Käy sääliksi kaikkia niitä, kenen tarvitsee kerran vuodessa moinen rituaali suorittaa kaamean dj:n soittaessa taustalla vuorotellen Juha Tapiota (hyvä artisti menee pilalle) ja Minä lähden Pohjois-Karjalaan.

Tekee mieli itkeä. Onneksi tiedän nyt, että näissä juhlissa on perinteistä sammua ajoissa ja nuoleskella ketä sattuu. Eipä tarvitse jatkossa vaivautua.