perjantai 30. huhtikuuta 2010

100 asiaa.

Nyt kiertää blogeissa tällainen, joten laitanpa kiertämään, niin on teilläkin jotani luettavaa. Toivon, että tässä kesää kohti mentäessä olisi enemmän aikaa kirjoitella muutenkin.

1. Olen 23-vuotias.
2. Olen kotoisin Keski-Suomesta, asunut Tampereella muutaman vuoden ja ylihuomenna tulee vuosi täyteen Helsingissä.
3. Olen äärettömän huono käyttämään joululahjaksi saatuja leffalippuja, joten viikonloppuna on ohjelmassa pakkoelokuva, ettei lippu mene vanhaksi.
4. Vappua viettäisin mieluiten teekkarityyliin, mutta Tampereen ystävät ovat maailmalla, joten voi jäädä juhlistukset aika vähiin.
5. Ensi vappu mennee muuttopuuhissa.
6. Opiskelen kahta yliopistotutkintoa, tuotantotaloutta ja teologiaa.
7. Toivon muuttavani vuoden päästä pois maasta, palaavani joskus 2012.
8. Harmistuin tänään bussissa, kun vieressäni hyvän tovin seisonut nainen soitti ystävälleen ja selitti kovaan ääneen, miten "bussi on täynnä opiskelijoita, jotka ei yhtään katso ympärilleen vaan varaa kaikki istumapaikat". Nainen oli kovin hoikka ja huoliteltu, tarkemmin katsoessani olisin ehkä arvannut hänen kuuluvan ikäluokkaan, jolle tarjotaan istumapaikkaa, mutta en ollut asiaa aikaisemmin huomannut. Voihan sitä paikkaa pyytääkin, jos seisominen on hankalaa.
9. Minulla on näkövamma, mikä ei näy päällepäin, mutta aiheuttaa em. kaltaisia tilanteita, joissa sekä veetuttaa että nolottaa.
10. Menen osaksi kesää seurakuntaan töihin ja vaikka tällä kertaa minulla ei liene nettiyhteyttä leiriltä, olen miettinyt, josko postailisin jotain leirifiiliksiä viimevuotiseen tyyliin. Mitäs tuumaatte?
11. Olen Keskeneräisten Projektien Tyttö, huoneeni on täynnä koreja ja laatikoita täynnä keskeneräisiä käsityöprojekteja. Hohhoijaa.
12. Yritän olla ekologinen ja kuluttaa järkevästi. Viime aikoina melko huonolla menestyksellä.
13. En pidä lentämisestä sen epäekologisuuden vuoksi enkä myöskään sen vuoksi, että se on tylsää, maisemia ei ole, naapurin kyynärpäät on koko ajan tiellä ja olo on nuutunut ja limakalvot kuivuu.
14. Siitä huolimatta joudun kesällä lentämään, sillä menen elokuun lopulla Strasbourgiin syksyllä järjestettävän koulutuksen suunnittelukokoukseen, jonne EU korvaa lentomatkat koti-Stasbourg-koti. Tyhmintä tässä on vain se, että minun on tosiaan lennettävä myös kotiin saadakseni matkoistani korvauksen (yhdensuuntainen lento on 2,5 kertaa menopaluuta kalliimpi, joten se ei ole vaihtoehto). Tyhmää se on siksi, että...
15. Lennän heti seuraavana päivänä Puolaan Euroopan luterilaisten kirkkojen tapaamiseen. Saksan puhuminen jännittää ja seurue on aika arvovaltainen (mukana mm. piispa), joten pitää opetella pönöttämään ja hankkia mahdollisesti jakkupukukin.
16. Odotan kesää, parvekesalaattia ja riippumatossa loikoilua. Nyt partsille paistaa arska, voisin suunnata sinne kohta loikomaan.
17. Parvekepäikkärit oli jymymenestys, naapurissa grillattin ja tuoksut yhdistettynä puoliksi brittiläisten naapureiden vappuvieraiden ihastuttavaan aksenttiin toi ihan Lontoon merimieskirkon tunnelmat mieleen. <3>Moldovassa, Romaniassa, Unkarissa, Kreikassa, Espanjassa (vain Kanarialla tosin...), Ranskassa, Italiassa, Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa, Slovakiassa, Tsekeissä, Puolassa, Ruotsissa, Tanskassa, Latviassa, Virossa, Norjassa, Iso-Britanniassa (tosin vain Englannissa ja Skotlannissa), Irlannissa, Alankomaissa ja Belgiassa. Sveitsiä ei kyllä oikeasti voi kunnolla laskea. Tänä vuonna on siis saatava vielä yksi uusi maa plakkariin, suunnitelmiakin on jo.
24. Tällä hetkellä haluaisin eniten matkustaa Lontooseen, Tunisiaan, Armeniaan ja Amerikkaan. Berliini ja Cornwall toisaalta kutsuvat myös.
25. Haluaisin isona olla kansainvälisissä töissä. Tai ulkomailla töissä.
26. Tuskastelen byrokratian rattaiden hitautta usein, mutta toisaalta on mukava, kun on jotain mitä odottaa. Tosin siitä ei vielä tiedä, onko lopputulos mukava.
27. Olen odottanut Kelasta päätöstä pistekurssihakemukseeni tänään tasan kuukauden. Onneksi minulla on kela-agentti, joka toista asiaani hoitaessaan huomasi junnaavan lomakkeen ja laittoi siihen kiirehtimismerkinnän.
28. Ensi viikolla kotiini tulee sosiaalityöntekijä. Se tuntuu oudolta, mutta on välttämätöntä, jotta avustajan-prosessini etenee. En normaalioloissa kehtaisi päästää vierasta kotiini, joka on normaalitilassa. Ehkä tässä tapauksessa se on kuitenkin jopa järkevää?
29. Minulla on tiedossa ihana tyyppi, joka ryhtyy avustajakseni, jos saan myönteisen päätöksen.
30. Menen 16.5. Valtterin kirppikselle myymään tavaroitani V:n kanssa.
31. Tavaroiden läpikäyminen ja karsiminen on vaikeaa. Miten kamaa onkin kertynyt tällaisia määriä?
32. Olin helpottunut kuullessani, että ystävän vanhemmilla on järkevään hintaan vuokrattavaa lämmintä varastotilaa. Olen jo ehtinyt stressata, minne saan omaisuuteni vuoden kuluttua.
33. Haluaisin kovasti saada tuotantotaloudesta alemman tutkinnon kasaan vuoden kuluessa.
34. DI-tutkintoon meneekin sitten varmasti paljon pidempään.
35. Rakastan teologiaa. En koskaan tiennyt, että opiskelu voisi olla näin palkitsevaa ja ihanaa.
36. Mietin, jaksaisinko mennä kauppaan kaikkien vappuryysistelijöiden keskelle vai kituuttaisinko viikonlopun. Taidan kallistua kaupan puolelle.
37. Kaupassa oli vielä ihan inhimillistä, joskaan en löytänyt munkkeja enkä perunasalaattia. Pettymys! Ihmisiä sen sijaan oli minun makuuni vielä ihan siedettävä määrä, mutta kassalla kortit eivät toimineet ja piti tehdä ripeä siirtymä pankkiautomaatille ja takaisin...
38. Olen huolissani Meksikonlahden öljyvuodosta.
39. Mietin, miten kummassa selviän tämän illan reggaemeiningeistä, kun Tavastialle pääsee vasta klo 23.30!
40. Tällä viikolla suurimpia ilojani on ollut tieto siitä, että Changemaker on perustettu nyt myös Unkariin! Maailma muuttuu!
41. Jatkan tätä nyt vapunpäivänä, kun en eilen päässyt lähellekään loppua :D
42. Katsoin Totoron ja ymmärsin, että yksi mieliskuvissani ollut futonpatjakuva oli juuri siitä elokuvasta. Noin muuten elokuva oli kaikessa hyvyydessään ihan sairaan pelottava, en tajua miten se voi olla K3.
43. Nukun futonpatjalla, enkä alkuunkaan ymmärrä, miten tulen ulkomailla selviämään ilman sitä.
44. Kannan ruokakaupasta kotiin hyvin standardiaineksia: kurkku, maustamaton luomujogurtti, rasvaton luomumaito.
45. Olen epäjärjestelmällisyyden huipennus, elän kaameassa kaaoksessa ja öisni meinaan tukehtua pölyyn.
46. Onneksi O on maailman kärsivällisin kämppis.
47. Tykkään kävellä paikasta toiseen, jos siihen suinkin on aikaa ja jos kantamuksia ei ole paljon.
48. Rakastan pyöräilyä, mutta näkövammani myötä jouduin myymään pyörän pois turvallisuussyistä. Tahtoisin tandemin ja jonkun, jonka kanssa sillä ajaa.
49. Yritin tänään mennä elokuviin, mutta Tennispalatsin aula oli pimeä, sekava ja täpötäynnä ihmisiä. Pelästyin ajatusta, että jossain on portaat, joista tipahdan ja ahdistuin koko elokuvista niin, että ostin lipputiskiltä lipun ja avustajalipun huomisiltaiseen hömppään. Huomenna siis uusi yritys, toivottavasti saan jonkun mukaani.
50. Sain anonyymiltä vinkin, että Eevassa on vuoden ajan julkaistu kolumnisarjaa Utöseen määräaikaisesti muuttaneesta nuoresta perheestä. Luin jutut äsken verkosta (löytyvät Googlen kautta "Vuosi Utössä osa 1") ja aloin taas haaveilla.
51. Ehkä tänä kesänä minullakin on mahdollisuus lähteä Utöhön vierailulle. Toivottavasti.
52. Koska elämä menee valtavan nopeasti ja haaveita on paljon, niitä on myös toteutettava. Ulkomaille muutto vuoden päästä on pantu vireille, tiedän, että suunnitelmistani toinen ratkeaa tämän kalenterivuoden aikana. On helpottavaa, kun voi odottaa jotain.
53. Äsken mietin, että minun pitäisi selvittää, paljonko nämä teologian opinnot todellisuudessa vaativat fyysistä läsnäoloa yliopistolla. Pitää myös selvittää, voiko avustajan palkata eri paikkakunnalta, kuin missä itse asuun. Jäin haaveilemaan - voisinko muuttaa saaristoon sitten, kun opinnot ovat loppusuoralla ja gradu-urakka alkaa häämöttää? Jos olisi avustaja myös Helsingissä, hoituisi tiedonhakukin passelisti.
54. Tein aamulla amerikkalaistyylisiä pannukakkuja, lopputulos oli kelvollinen. Etenkin, kun minulla ei suinkaan ollut piimää, vaan maitoa (bäst före 24.4.), kaurakermaa (2.4.) ja ihan voimassaolevaa jugurttia. Kuulostanee hurjalta, mutta kuumennettavissa tuotteissa päiväykset eivät ole niin justiinsa, trust me.
55. Sain pannareista myös päivällistä, kun söin niitä banaanin, maustamattoman rahkan ja viinirypäleiden kanssa. Tarjolla oli myös teetä.
56. Rakastan YLE Radio 1:tä, kotona sitä on kuunneltu aina, joten siitä tulee edelleen erittäin kotoisa olo. Mistä muualta kuulee esim. latinankieliset uutiset?!
57. Innostun helposti, innostukset menevät myös ohi. Nostavat usein sitten päätään uudelleen.
58. Erilaiset lahkoliikkeet ilmiöinä kiinnostavat minua kovasti. Jonestown on karmaiseva, muttei tämä suomalainenkaan meininki kovin kaukana karmaisevasta ole.
59. Keskeneräiset projektit ja hamsteriluonne näkyvät myös keittiön kaapeissani. Ja liinavaatekaapeissa. Ja vähän kaikissa kaapeissa. Eroon tavarasta -pyrkimykseni tuntuu tuottavan tulosta erittäin hitaasti.
60. Perheeni on (ovat?) uusperhe(itä). Koko kuvion selittäminen on mielestäni jokseenkin työlästä.
61. En osaa heittää lehtiä pois ennen kuin ne on luettu. Tämän vuoksi laatikossa on edelleen pari vuotta vanhoja Aamulehtiä, jotka on siis jo muutettu Tampereelta Helsinkiin... Järkkyä!
62. Mietimme kämppikseni kanssa päivittäin, miten vaientaa pihalla kiljuvat kakarat. Missään muualla en ole törmännyt lapsiin, joiden ainoa aktiviteetti on kirkua.
63. Odotan kovasti ensi viikolla alkavaa Lähi-itää käsittelevää tiiviskurssia. Lähi-itä ja Pohjois-Irlanti konflikteineen kiehtovat minua myös.
64. Minua ärsyttää ja raivostuttaa, kun kristityt puolustelevat väkivaltaa, epäoikeudenmukaisuutta, sortoa, riistoa ja ympäristöstä piittaamattomuutta uskollaan.
65. Minua ärsyttää myös se, että vetäydytään Jumalan selän taakse tai kuitataan kaikki sillä, että rukouksen voima on suurin. Hyvänen aika, sitä varten ihmiselle on luotu kaksi kättä, että niillä voi ihan itse tehdä asioita.
66. Tahtoisin kovasti laihtua takaisin muutaman vuoden takaisiin mittoihin. Tämän hetken liikunnattomuus ja ruokavalion epäkohdat tuntuvat kuitenkin olevan järeästi tavoitettani vastaan.
67. Kännykkäni on yli seitsemän vuotta vanha. Se ei toimi hyvin, sen kuoret murenevat ja sen ruutu on erittäin epäkäytettävä näkövammaiselle. En kuitenkaan halua investoida suuria summia uuteen, joka todennäköisesti kestää vain vuoden taikka kaksi. Elän myös toivossa, että jonain päivänä täytän kännykkään saatavan suurennus- ja puheohjelman saantikriteerit. Varmuuden vuoksi ei kannata ostaa puheohjelmaan sopivaa puhelinta, sillä se on rutkasti kalliimpi kuin puhelin, jonka ostaisin noin muuten.
68. Olen hukannut kaikki rippikoulun pitämiseen liittyvät kirjat. Todella omituista.
69. Rakastan värejä.
70. Kun minulla on joskus varaa, ostan kunnon stereot ja järjestelmäkameran.
71. Rakastan opintoneuvontaa. Tein sitä työkseni pari vuotta, mutta nykyään neuvon itseäni, välillä tuntuu että sen saman 10h/viikko, jonka aikaisemmin neuvoin työkseni muita.
72. Pääni on kasvanut sitten ylioppilasjuhlien, koska lakki on auttamatta liian pieni.
73. Katsoin eilen Totoron. Se on erittäin pelottava elokuva!
74. Olen ylpeä veljestäni, joka hakee opiskelemaan arkkitehtuuria nyt 20-vuotiaana, päätettyään viiden vanhana ryhtyä arkkitehdiksi.
75. Näiden sadan asian keksiminen onkin ihan todella vaikeaa!
76. Teininä haaveilin saavani seitsemän lasta.
77. Minulla on ikävä T:a ja L:a, jotka ovat vaihdossa pitkin Eurooppaa.
78. Ikävöin myös Hervantaa toisinaan siellä käydessäni.
79. Toivon pääseväni maailman kurjimman ja kamalimman matematiikan kurssin läpi nyt kevään aikana.
80. Pidän sunnuntaiaamun jumalanpalveluksista.
81. On paljon kristittyjä ryhmiä, joiden toimintaa en ymmärrä alkuunkaan.
82. Tahtoisin käydä säännöllisesti joogassa ja uimassa, kävelylenkilläkin.
83. Ilahduin tänään, kun tajusin, ettei tänä vuonna tarvitse enää tiivistää kirjan kirjaa opintoihin liittyen.
84. Söin iltapalaksi pannukakkuja maustamattoman rahkan, banaanin ja viinirypäleiden kanssa. Nam!
85. Kaipaan silmälaseja, mutta en halua maksaa merkityksettömistä linsseistä ilman vahvuuksia.
86. Ilman linssejä kulkeminen, pelkät pokat päässä siis, tuntuisi minusta toopelta.
87. Olen käynyt samalla optikolla vuodesta -89 asti.
88. Optikkoni oli kauhuissaan, kun näki meidän perheen lasten tulevan, sillä meillä on olemattomat nenät, joiden sisällä ei ole rustoa.
89. Saan leukani ja otsani yhtä aikaa seinää vasten, nenäni joustaa pois tieltä.
90. En voi jättää kirjoja kesken. Taikavuoressa olen ollut jo vuosia sivulla 523 (muistaakseni). Taru Sormusten Herrasta on odottanut kahdeksen vuotta sivulla 144.
91. Muistan paljon asioita. Esimerkiksi yläastekaverin ripariopen lapsen nimen ja vanhempien ystävien lankapuhelinnumeroita 90-luvun alkupuolelta.
92. En osallistunut silmäni vuoksi koululiikuntaan 2. luokalla. Sen sijaan piirsin ja väritin kaikki suomalaiset liikennemerkit A3-kokoisina. Vihaan väriliituja edelleen.
93. Koska olin ensimmäisen ja toisen luokan yhdistelmäluokalla, osallistuin toisinaan luokkamme liikuntatunneilla vuotta vanhempien opetukseen. Kerran kuuntelin liikuntatunnin ajan, kun 3.-luokkalaiset suorittivat seiskan kertotaulun ulkoläksynä. Se on edelleen parhaiten osaamani kertotaulu. Myös 9:n kertotaulu sujuu.
94. Nyt minua jo nukuttaa, mutta päätin kirjoittaa tämän loppuun asti.
95. Tämän vuoden hilpein matkakokemus on varmaan Krakovasta, jossa veljen tyttöystävän kotona oli melko hyiset tunnelmat ja asukkaat lämmittelivätkin hiustenkuivaajalla varpaitaan. E. sanoi pitävänsä puolet mukanaan tuomistaan vaatteista päällä päivisin, puolet öisin.
96. Kävin Auschwitzissa (jota en osaa kirjoittaa), koska tunsin, että se on jokaisen velvollisuus. Kokemus oli erilainen kuin luulin, mutta karmaiseva ja kuvottava.
97. Ihmisten pahuus ja välinpitämättömyys ihmetyttävät tässä maailmassa ehkä eniten.
98. Olen oppinut iloitsemaan ja nauttimaan pienistä asioista. Etenkin jokapäiväiset ratikkamatkat katselen ja tarkkailen taukoamatta, säilön itseeni maisemia.
99. Maanantaina alkaa vuoden ensimmäinen rutiini, kun tiiviskurssin luennot alkavat joka aamu klo 8. Parempi saada rutiini toukokuussa kuin ei koko lukuvuonna.
100. Nyt onnittelen niitä, jotka pääsivät tänne saakka.

Kuvittelin lisääväni postaukseen kuvia. En lisää. Menen nukkumaan.

4 kommenttia:

Pilvi kirjoitti...

Luin sun amerikkalaispannareiden teosta, varmaan fb:sta ja nappasin äsken kaupasta mukaani valmispannarijauhepakkauksen. Jos haluat, saat sen. Jos mieluummin teet taikinan itse, pidän pannarijauheen itselläni. :) Kaupassakäynneistä mun piti kysyä jo aiemmin kun kirjoitit kauppakuriirin kalleudesta: Etkö voisi näkösi vuoksi saada halvempaa kuriiripalvelua kaupungin kautta? Tiedän että sellaista on olemassa, mutten tiedä onko sitä kaikkialla ja millä kriteereillä.

Minäkin olen huolissani Meksikonlahden öljyvuodosta. Toinen katastrofi Louisianassa viiden vuoden sisällä. :-/ Jos tästä jotain hyvää haluaa löytää, nyt on uudet, jo hyväksytyt poraussuunnitelmat jäissä, kunnes tämän vuodon syy selviää.

Minäkin rakastan Ylen Ykköstä. (Ja kieltäydyn kutsumasta sitä Yle Radio 1:ksi.) Kotoa se lähtee... Tulee turvallinen olo kun kuuntelee merisäätä.

Luulen, että kirjoitit Auschwitzin ihan oikein. Lopuksi kiitän vielä kirjoitusehdotuksista mun blogiin. Pistin korvan taakse, ja aloitan varmaan lentokoneessa. (Minäkin matkustaisin mieluummin junassa kuin lentäen.)

tyttism kirjoitti...

Hei Pilvi ja kiitos, kyllä mä mielelläni voin testata pannukakkujauheen kanssa, mulla on jopa mittakannu, jossa on amerikkalaiset yksiköt! Mulla on nyt tulevalla viikolla tulossa vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä kylään tekemään kotikäyntiä avustajahakemukseeni liittyen. Jos ja kun hakemus hyväksytään, niin saan avustajan (sopiva ja työhön halukas kuorokaveri onkin jo tiedossa), jonka kanssa sitten kauppailut onnistuu. Tossa lähikaupassa pärjään perusostoksilla ihan ok, tosin vaakanumeroiden tiirailu on välillä kimuranttia. Mutta sit jos tarttee löytää jotain uutta, mitä en ole ennen hakenut, saattaa mennä aikaa tosi paljon, meidän kauppa on maailman epäloogisin. Hyvää loppureissua!

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin iloitsen pienistä, viikolla mm. siitä että
1) näin uuden moninivelbussin 550-linjalla, vaikken vielä päässytkään sen kyytiin
2) joku oli tullu Tapiolaan yksipyöräisellä ja lukinnut sen pyörätelineeseen
3) aamulla krokotiilipukuiset teekkarit pystyttivät kojua aukiolla.

-Apteekintäti N

Anonyymi kirjoitti...

Munkin ylioppilaslakki on jäänyt pieneksi, mutta mulle on sanottu, että pää ei muka enää tässä iässä voisi kasvaa. Enpä kyllä keksi muutakaan vaihtoehtoa!

Heidi