(Vaihtoehtoinen otsikko: Kuinka paljon saa kaivata toista ihmistä?)
Ystäväni lähtee pohjoiseen seurakuntapastoriksi pieneen seurakuntaan, jossa lisätään h-kirjain lähes kaikkiin sanoihin. Tänään oli läksiäiset itäisessä kaupunginosassa ja tapasin lukuisia näkövammaiskasvoja, jotka olivat minulle aiemmin vain nimiä tai nettituttuja.
Menomatkalla mietin, saako taksikuskia kosia. Olimme samalla aaltopituudella alusta saakka ja miekkonen jäi taksinsa kanssa vielä odottelemaan ystävän alaovelle, kunnes pääsin sisään. Juttu, matkatarinat ja -vinkit jäivät kesken, harmitti ihan. Naurettiin hullun lailla takapenkin istuinlämmittimelle, transilvanialaiselle kotipolttoiselle viinalle ja sille, miten aina kannattaa lähteä reissuun, vaikka itse reissu olisikin kamala. Toinen meistä tekee kahta työtä voidakseen matkustaa, toinen opiskelee kahdessa yliopistossa voidakseen matkustaa. Oli hyvä kohtaaminen.
Kemuissa oli miekkonen, josta olin kuullut aiemmin vain nimen. Ehdittiin illan aikana puhua vaikka mistä, kehitysyhteistyöstä, näkemisen kaipuusta, toivosta, seksuaalivähemmistöistä, eri järjestöistä... Sekin oli hyvä, joskin vähän hämmentävä kohtaaminen.
Nyt olen lukenut sähköpostit ja blogit ja harkitsen unia. Blogattavaa olisi vaikka kuinka.
sunnuntai 8. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Luinkin ystävävstäsi jo jutun paikallislehdestä. Paikkakunta kun sijaitsee vain noin 60 km kotipaikkakunnaltani. Toivottavasti hän tulee viihtymään siellä!
Sitä minäkin toivon! Nostan hattua seurakunnalle - monessa muussa näkövammaista ei uskallettu kutsua edes haastatteluun milloin milläkin erikoisella verukkeella. Odotan jo kevätretkeä pohjoiseen, paikkakunnan pienin vapaana oleva vuokra-asunto kun oli yli 80 neliön rivitalokolmio! :D
Minua niin harmittaa, etten päässyt läksijäisiin, kun olin larppaamassa. Virallista kutsuakaan en tosin saanut, mutta jos olisin aktiivisesti halustani ilmaissut (kuten olisi pitänyt...), olisin takuulla paikalle päässyt. Siis jos en olisi ollut larppaamassa. Piti muutenkin kutsua hänet meille syömään juustokakkua tässä syksyllä, mutta törkimys tosiaan lähtee pohjoiseen.
Sun on siis Ronja matkattava pohjoiseen juustokakun kanssa!
Sori Tytti, tarkoitukseni ei ollut missään nimessä hämmentää ketään tai mitään… mutta täytyy myöntää sun kanssa oli ihan mukava jutella ;-)
-A-
PS Mitä tulee otsikon kysymykseen, eikö insinööri voisi luoda vaikka jonkun excell taulukon, joka vastaa siihen kysymykseen… :)
A, hämmennys on ihan positiivista!
Lähetä kommentti