... jossa vapaapäivänä löydän itseni aina notkumasta työpaikalta.
... jossa käyn kahviloissa päivittäin.
... jossa latte maksaa 3,50e, parempi latte 2,50e.
... herkullisen ja täyttävän lounaan juomineen kaupungin parhaassa ravintolassa saa 10 eurolla.
... jossa lasten ikäluokat ovat noin 200 henkeä, nuorten 150 ja nuorten aikuisten satakunta, jopa alle.
... jossa seurakunta on särkyneiden majatalo, ja kaikkien ihmisten taustalta löytyy monimutkaisia tarinoita.
... jossa lähiöni kadulla on maanantaina neljän aikaan viisi setää, joiden housuntakapuoli roikkuu ja kädessä raahautuu mäyräkoira tai kaksi.
... jossa tapahtuu viikoittain mopo-, kevari- ja mopoautokolareita.
... josta ei saa falafelpyöryköitä.
... jossa kirkkoherran vesa joutuu yöllä poliisien hampaisiin kantaessaan särkynyttä polkupyöräänsä kotiin.
... jossa roska-auton nähdessään on 50% mahdollisuus nähdä myös serkkupoika.
... jossa ainoaan yökerhoon maksaa 10-12e sisään.
... jossa 68 neliön kerrostaloasunnon lasitetulla parvekkeella ja uudella kylppärillä ja keittiöllä voi saada 30 000 eurolla.
... jossa 279 euroa (sis. vesi, sähkö) on ylihinnoiteltu vuokra 30 neliön yksiöstä.
... jonka maailmankaupassa käy asiakkaita lähinnä joulun alla.
tiistai 7. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tämä on kyllä jo tsukallisen piinaliista! Juuri eilen mietin ääneen automatkalla, missä ihmeen kaupungissa oikein olet. Miehen kanssa mietittiin oikein urakalla ja mielessä on joitakin vaihtoehtoja. Koska päästät lukijasi jännityksestä?
Hihii, saas nähdä! Tavallaan tykkään, että tää kaupunki on anonyymi, koska jos paljastan tän nimen niin sit esim. työpaikkani on aikalailla tiedossa ja ihmiset ehkä helpommin pääteltävissä? Toisaalta ehkä syksyllä vois paljastaa, kun olen itse jo palannut Hesaan. Mut luulenpa hyvinkin, että ootte pohtineet myös oikeaa vaihtoehtoa. Tää on meren rannalla, pieni ja kuihtuva teollisuuspaikkakunta.
Lähetä kommentti