Kävin tänään Näkövammaisten Keskusliitossa katsastamassa vapaaehtoistyöhön liittyviä papereita. Saatiin itsenäisen elämän taitoja koskeva kysely täytettyä loppuun, olin täyttänyt sen hyvin ja huolellisesti myös sellaisilta osin, jotka olisin voinut sivuuttaa. Ne loputkin omituiset kohdat selvisivät, kyseessä oli vain ammattisanasto, jota en hallinnut.
Sitten katsottiin läpi toinen lomake, sain ohjeet sen täyttämiseen loppuun ja minulle kerrottiin, mitä kannattaa painottaa. Nyt illalla tein työtä käskettyä ja lähetin toisenkin lomakkeen Belgiaan äsken.
Kielikokeen tulokset venyvät vuoden vaihteeseen, joten lähetin sähköpostia vuosien taakse, lukion opettajalle. Hän vastasi melkein heti ja kertoi, että "kirjoitan puolestasi mitä tahansa!", se lämmitti mieltä.
Erityisesti, kun sain taas kuulla, miten olen niin akateeminen, aktiivinen ja elämässäni pärjäävä, että Suomen CIMOn kautta hakiessani minua ei ikimaailmassa valittaisi, vaikka saisinkin runsaasti säälipisteitä näkövammastani. Belgiassa hakemuksia on kuulemma paljon, toivon että siellä myös lahjakkailla vammaisilla on mahdollisuuksia. Tuntuisi huijaukselta täyttää paperit huolimattomasti, antaa itsestä sellainen kuva, mitä en todellisuudessa ole. Jos minä olen kirjotitanut kaksi kotimaista ja neljä vierasta kieltä, lukenut yliopistossa kolmea klassista kieltä ja tehnyt monenlaista vapaa-ajallani, pitääkö siitäkin nyt sitten rankaista?
Etenkin kun kuulin taas, miten 98% näkövammaisten opiskelijavaihdoista menee päin peetä. Vammainen opiskelija ei saa ulkomaan vaihto-opiskeluun minkäänlaista asumistukea. Ei yleistä eikä opiskelijan asumistukea. Avustajaa ei tipu, ei liioin liikkumistaidon ohjausta. On tämä EU niin tasapuolinen ja vapaata liikkuvuutta edistävä taho. **skan marjat!
Olen päättänyt asettua poikkiteloin joka ikisessä byrokratian rattaassa. Oikein levittää ketarat joka suuntaan ja kiljua mennessäni. Hakea joka ikiseen huippuvirkaan ja koulutukseen ihan vain siitä ilosta, että voin osoittaa, ettei näkövamma vaikuta aivojen toimintaan.
Pyörätuolissa istuva suomalainen ystävä varttui ulkomailla ja koki elämänsä kulttuurishokin Suomeen palattuaan, kun hänelle ehdotettiin erityiskoulua ja peruskoulun jälkeen varhaiseläkettä. Näin meillä ollaan Suomessa tasapuolisia!
tiistai 12. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Käsittämätöntä. Millä voidaan perustella sitä, ettei asumistukea saa?
Tsemppiä ja voimia taisteluun. Pidän peukkuja!
Kuulemma yleistä asumistukea ei vaan myönnetä ulkomaille, se on joku Kelan määräys/sääntö/asetus, mitä näitä nyt on. :/ Yksi kaveri kehotti hakemaan kaikkia mahdollisia apurahoja, mitä maailmassa on. Taidan tehdä niin.
Onneksi mun vapaaehtoisjärjestö, joka on Belgiassa vastaanottavana tahona, on tosi innoissaan siitä, että olen ollut niin aktiivinen ja ennakoiva vapaaehtoistyöni suhteen ja arvostaa sitä, että hakija pärjää elämässään (Suomessa vammainen kelpaa esim. EVS-hakijaksi, jos on tarpeeksi surkea otus), joten ehkä tässä on vielä toivoa.
Herranjestas, onpa käsittämätöntä ääliömäisyyttä päättäjiltä. Nousi täälläkin adrenaliinit. Mene vain poikkiteloin kaikkiin rattaisiin, näyttää olevan säännöissä tosi paljon epäkohtia, ettei asumistukeakaan.
Niinpä! Systeemi toimii tiettyyn rajaan asti tosi hyvin, mutta esim. akateeminen vammainen onkin sitten ihan tosi suuri ongelma monessa kohtaa järjestelmää.
Lähetä kommentti