Herttainen haastoi minut blogini ensimmäiseen outoiluun, saa nähdä milloin tästä tulee valmista.
1. En voi jättää kirjoja kesken. Tälläkin hetkellä Trainspotting on lähes kolme viikkoa myöhässä, mutta sitä ei voi uusia varausjonon vuoksi enkä tahdo siitä luopua ennen kuin olen sen lukenut. En edes erityisemmin pidä kirjasta, mutta periksi ei saa antaa! Pohjois-Irlannin konfliktia koskevat kirjat sekä Johdatus ekumeniikkaan ovat myös olleet lainassa jo lähes vuoden päivät...
2. Etenkin ala-asteella, toisinaan vieläkin, on asvaltissa olevien halkeamien päälle astuminen kielletty. En tiedä, mitä sitten tapahtuisi, JOS viivan päälle tallaisin, mutta parempi vain olla tallailematta.
3. Olen huono heittämään vaatteita roskiin. Jos sukka menee rikki, se heitetään pois vasta reiän ollessa häiritsevän suuri. Ja nimenomaan SE heitetään pois, ei sen ehjää paria. Rikkinäiset sukkahousut leikataan nilkasta poikki ja kas, siinä meillä legginsit! Tällä hetkellä ideoin, että haaroista hajonneet voisi katkaista housuosan alkamiskohdasta, jolloin jäljelle jäävään lahkeeseen voi tehdä toiseen päähän solmun ja ostaa hedelmänsä (tai irtokarkit) näin syntyneessä pussukassa. Nähtäväksi jää, toteutanko. Alushousuja minulla, kuten Herttaisellakin riittää, sillä erotuksella, että ainakin omistani n. 70% on niin ruokottomia, että mikäli joskus päädyn parisuhteeseen, pitää kyllä investoida uusiin.
4. Paikan päälle paikkaa. Eteisessäni on kangaskassillinen villasukkia odottamassa parsimista, osassa paikkaa on usealla langalla useassa kerroksessa. Pois en heitä, en varmasti! Tämä on sukuvika, juuri neuloin ukkini 70-luvulla mummiltani saamaan neuletakkiin uuden kyynärpään kun vanha lakkasi olemasta. Kuulemma ei ole mitään tarvetta ryhtyä käyttämään niitä lukuisia iskemättömiä villatakkeja, joita vaatehuoneessa on.
Onhan näissä vielä potentiaalia, onhan?
5. Armas naapurini T lisäsi outouksieni listaan sen, ettei minulla ole mitään estoja juosta naapuriin pelkät raidalliset alushousut ja sukkikset jalkojeni verhoiluna. En usko, että perheellisiä naapureitani pahemmin kiinnostaa. :)
1. En voi jättää kirjoja kesken. Tälläkin hetkellä Trainspotting on lähes kolme viikkoa myöhässä, mutta sitä ei voi uusia varausjonon vuoksi enkä tahdo siitä luopua ennen kuin olen sen lukenut. En edes erityisemmin pidä kirjasta, mutta periksi ei saa antaa! Pohjois-Irlannin konfliktia koskevat kirjat sekä Johdatus ekumeniikkaan ovat myös olleet lainassa jo lähes vuoden päivät...
2. Etenkin ala-asteella, toisinaan vieläkin, on asvaltissa olevien halkeamien päälle astuminen kielletty. En tiedä, mitä sitten tapahtuisi, JOS viivan päälle tallaisin, mutta parempi vain olla tallailematta.
3. Olen huono heittämään vaatteita roskiin. Jos sukka menee rikki, se heitetään pois vasta reiän ollessa häiritsevän suuri. Ja nimenomaan SE heitetään pois, ei sen ehjää paria. Rikkinäiset sukkahousut leikataan nilkasta poikki ja kas, siinä meillä legginsit! Tällä hetkellä ideoin, että haaroista hajonneet voisi katkaista housuosan alkamiskohdasta, jolloin jäljelle jäävään lahkeeseen voi tehdä toiseen päähän solmun ja ostaa hedelmänsä (tai irtokarkit) näin syntyneessä pussukassa. Nähtäväksi jää, toteutanko. Alushousuja minulla, kuten Herttaisellakin riittää, sillä erotuksella, että ainakin omistani n. 70% on niin ruokottomia, että mikäli joskus päädyn parisuhteeseen, pitää kyllä investoida uusiin.
4. Paikan päälle paikkaa. Eteisessäni on kangaskassillinen villasukkia odottamassa parsimista, osassa paikkaa on usealla langalla useassa kerroksessa. Pois en heitä, en varmasti! Tämä on sukuvika, juuri neuloin ukkini 70-luvulla mummiltani saamaan neuletakkiin uuden kyynärpään kun vanha lakkasi olemasta. Kuulemma ei ole mitään tarvetta ryhtyä käyttämään niitä lukuisia iskemättömiä villatakkeja, joita vaatehuoneessa on.
Onhan näissä vielä potentiaalia, onhan?
5. Armas naapurini T lisäsi outouksieni listaan sen, ettei minulla ole mitään estoja juosta naapuriin pelkät raidalliset alushousut ja sukkikset jalkojeni verhoiluna. En usko, että perheellisiä naapureitani pahemmin kiinnostaa. :)
6 kommenttia:
Hedelmiä, joissa on kuoret voisinkin sukkahousuissa kantaa mutta irtokarkkien lykkääminen vaikuttais jo vähän ällöltä :) Vaikka sukkikset ois pesty...
Sukistakin saa hienoja tuubimekkoja ja -hameita barbeille.
Mä en oo koskaan leikkinyt barbeilla niin en niiden vaatetuksesta niin ymmärrä, mutta mua ei ehkä sukkiskarkkien syönti haittaisi. Ehkä se ällötyksen tunne myös hillitsisi karkinkulutusta? Muistaakseni kikka on alunperin Niksi-Pirkasta, joku valitteli, että ihmiset tuo karkit leffaan rapisevissa pusseissa ja tarjosi sukkahousuja ratkaisuksi.
Lisää sukkahousuniksejä kehiin! =D
Voisit perustaa sellaisen perjantai-palstan, jossa julkaiset aina jonkun pienen ekoteon ja kannustat lukijoita ottamaan osaa...
R
Hei, pitääkin pistää perjantaipalsta korvan taaksen :) Taidan noista Ekoteoista kirjoitella vähän satunnaisesti, mutta jokin säännöllinen haaste olisi kieltämättä kätevä. Toinen mitä olen miettinyt, olisi ihmisten ideoiden kerääminen, ehkä voisin tuohon sivupalkkiin listata kertyviä ideoita, miten maailman voi pelastaa pienissä paloissa. :)
Vitsi, tyyppi voitti 40 € lahjakortin.
Mä voitin kans joskus uusien illassa Reilun kaupan tuotekorin, olin tuutorina.. Omassa uusien illassa en varmaan ees ollu.
Joo, niin voitin! Mistä sä sen tiedon kaivoit? RK:n tuotekori olisi ollut kyllä mieluinen! Luulen, että joko palkintoja on vaikka millä mitoin tai sitten niihin arvontoihin ei juuri kukaan osallistunut, sillä mukanani roudaama VK Järvenpäästä voitti kirjan myös!
Lähetä kommentti