Bioroskis, ällöö!

Kotioloissa biojätettä syntyy vähemmän kuin ämpärillinen, mutta enemmän kuin yksi omenankota viikossa. Ongelmani oli pitkään, miten saisin ensinnäkin biojätteen kerättyä ilman, että se alkaa haista ja toisekseen, jotta välttyisin jatkuvalta ämpärin pesemiseltä - paperisten biopussien ostaminen tuntui täysin turhalta. Ongelmani ratkesi, kun löysin Pyynikin näkötornin eteisestä valmiiksi niputettuja sokeri- ja jauhopusseja. Pussi on valmiiksi sen kokoinen, että viikon biojätteet mahtuvat siihen sopivasti ja toisaalta sen muotoinen, että se pysyy pystyssä tiskipöydän nurkalla. Paperi on tukevaa, joten jätteitä kiikutellessa ei tarvitse pelätä pussin pohjan pettävän porraskäytävässä.

Kotikotona meillä käytettiin pitkään niitä valmispusseja, joita kaupassa myydään, mutta sittemmin äitini näyttää siirtyneen sanomalehtikikkaan. Pohdiskelimme N:n kanssa tänään, onko sanomalehti jotenkin ongelmallista käyttää bioroskiksessa sanomalehteä ja tulimme siihen tulokseen, että mikäli yhden ämpärin vuoraamiseen ei käytä kokonaista sanomalehteä ja lehti on nimenomaan pinnoittamatonta sanomalehteä, ei kiiltävää mainoslehtispaperia, ei asiassa pitäisi olla mitään ongelmaa. Vihreiden vaalimainoksissa ainakin Keski-Suomessa näytti olevan myös taitteluohje biojätepussin tekemiseksi. Netistäkin löysin ohjeen wikipediasta, mutta ohje on erilainen kuin Vihreiden versio. Vielä yhden koulukunnan mukaan biojätteen voi kerätä normaaliin muovikassiin ja sitten kipata kassista jätteen bioastiaan ja itse pussin sekajätteeseen, mutta mielestäni biojäte on yksi arkimaailmani ällöimmistä asioista, enkä ikinä moiseen ryhtyisi.

Miten sinä kohtelet biojätteitä? Tuleeko ne kierrätettyä, kompostoitua vai laitettua sekajätteen mukaan? Millä kiikutat ne ulos?

Biojätteen kerääminen on tärkeää siksi, että joutuessaan kaatopaikalle sekajätteen seassa biojätteestä vapautuu ilmakehään mm. metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu, joka osaltaan edistää voimakkaasti ilmastonmuutosta.