Karmea kiire.

Tänään olin kaksi tuntia luennolla, sitten tentissä, lounaan jälkeen matkasin Tampereelle, tein koko matkan ryhmätyötä, jonka tiimoilta palaveerasin neljä tuntia ja matkasin kaksi tuntia takaisin tehden samaista ryhmätyötä, jota teen edelleen. Eilen napsahti 5op diplomi-insinöörin tutkintooni, teologian kandiin on tällä hetkellä tarkastuksessa yhteensä 15op. On onneksi hauskojakin asioita, kuten...

... kaverin kertomus ystävästään, joka teininä yksin kotona ollessaan tiputti puuroa lattialle, ei jaksanut kuivata, joten puuro kovettui ja tyyppi päivää, paria myöhemmin astui kikkareen päälle ja voila, se viilsi jalkapohjaan tikattavan reiän. (Tarinan opetus: siivoa jälkesi. Itse pesin viikon verran lattiassa olleen kaakaotahran eilen.)

... Matkaan-lehdessä oli Peter Franzenin haastattelu, jossa toimittaja kirjoitti, että Franzenilla on kolmevuotias poika, joka on syntynyt vuonna 1999. (Korkeampaa matematiikkaa, uskallan väittää.)

... tulin IC-junalla Tampereelta Helsinkiin. Vähän Hämeenlinnan jälkeen tulee kuulutus: "Tämä on Pendolino Helsinkiin. Seuraavana Turku." (Vai niin, no, mikäs siinä!)

Mistä on teekkaritytin vappu tehty?

- liiallisesti jaossa olleesta rähinäviinasta
- hauskasta ja tunnelmallisesta bussimatkasta keskustaan
- mukavan ranskalaisen kanssa jutustelusta
- oksupoikaa kuljettaneen bussin siivittämästä kotimatkasta
- teiniskumpasta ja lonkerosta
- toisiaan nuolevista vappuheiloista
- tappelun pakenemisesta
- Taxiin rajoittuneesta Zen Cafe -lauluputkesta.

Täytyy sanoa, että tämän illan hulinoiden perusteella muistan taas, miksi viime vuonna en viettänyt vappua. Olen hämmästellyt ihmisten pukeutumista, humaltumista, rähinöintiä ja suoranaista tappelua, ihastuneiden siirappisuutta ja ties vaikka mitä. Mielenkiinnolla odotan Helsingin vappuja, teekkarius on kivaa - vapusta en niin välitä.