Riippumatto(muus).

Kuva: Google, hakusana "ticket to the moon".

Olen himoinnut riippumattoa jo vuosia. Futonin ohella se olisi mitä leppoisin ja ergonomisin nukkua ja ah, mikä mahdollisuus kuunnella musaa tai radiota ja tuijotella ikkunasta kesäisiä poutapilviä.

Niin, haluaisin tosiaan tuijotella ikkunasta, eli matto tulisi sisäkäyttöön. Vuokra-asunnon seiniä ei voi kuitenkaan oikein koukuttaa, joten telinekin pitäisi olla. Nyt olen löytänyt tyyliini hyvin istuvan puisen telineen, mutta matkassa on mutka. Tai oikeastaan ei mutkaa vaan suora. Se riivattu tellinki vaatii nimittäin 4,1m pitkän suoran tilan, joita ei kodistani kovin paljon löydy, ellei halua teljetä kulkua parvekkeen ovelle, keittiöön, olkkariin tai oikeastaan minnekään.

Koska sohvani muuttaa muualle reilun kuukauden kuluttua, olen viime päivinä tehnyt paljon ajatustyötä, jotta keksisin pulmaani ratkaisun. Insinööriaivolohkosta olen kaivanut esiin tarpeelliset työkalut: Pythagoraan lauseen (tämän avulla aion selvittää makuuhuoneeni halkaisijan) ja teologiaivolohkosta järjen rajat ylittävän uskon (sen avulla saan nelimetrisen telineen mahtumaan kaksimetrisen sohvan jättämään aukkoon).

Yläaste-lukioaikoina minulla oli huoneessani riipputuoli, jota edelleen kaipaan aika-ajoin.