Kotoa muutettuani olen alkanut oivaltaa elämän luonnetta hiljalleen. Että löytyy ystäviä, joiden kanssa kuljetaan vuosi tai muutama, sitten tiet erkanevat ja yhteydenpito joko säilyy tai ei, muuttaa muotoaan joka tapauksessa. Olen ymmärtänyt, ettei elämä mene niinkuin sen suunnittelee, että isovanhemmatkin pohtivat, valitsivatko oikean puolison tai surevat sitä, että ovat yksin, kun sopivaa kanssamatkustajaa ei löydy.
Olen ymmärtänyt, että joidenkin ihmisten kanssa ollaan kuin bussipysäkillä, kohdataan aidosti, mutta sitten mennäänkin eri bussiin. Viikonloppuna kohtasin norjalaisen, tai oikeammin hän kohtasi minut, liittyi seuraan ja kysyi mukaansa. Piti siitä, kun puhui tauotta ja minulla oli mielipiteitä. Yleensä ihmiset ärsyyntyvät. Valvoimme toisten nukkuessa, puhuimme Jumalasta ja tulevaisuudesta, opiskelusta ja politiikasta, arvoista ja ideologioista. Sekin selvisi, miten pari vuotta päässäni askarruttanut fysiikan tenttitehtävä olisi ratkaistu.
Mikä sai toisen menemään valitsemaan eri bussin, en tiedä. Ehkä tiemme erosivat pysäkillä, koska minä uskon Jumalaan ja hän ei, koska minä en olekaan aina räväkkä vaan toisinaan myös mietteliäs ja epävarma. Hän valitsi toisen tien, mutta ainakin minä uskallan taas toivoa, että on myös muita miehiä, joilla on aivot.
maanantai 13. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ihana asenne sulla! On hienoa, että osaat nauttia siitä hetkestä, jonka saitte olla yhdessä. Siunausta syksyysi!
Haikeansekaistahan tämä vielä on, mutta kun asiat on miten on, niin täytyy vain ajatella, että tälläkin oli varmasti tarkoituksensa.
Olen kovasti taas vakuuttunut siitä, että Taivaan Isällä on mieletön huumorintaju ja pedagogiikkaa vaikka muille jakaa. Jääräpäisesti insinööriopintoihin junttaantuneelle järjestettiin silmäongelmia, jotta taipui teologian opintoihin ja muutama kuukausi sitten hampaat irvessä ja happamalla naamalla "ihmissuhteet ei ole mua varten, musta tulee uranainen"-ajatteluun päätyneelle annettiin ensin uusi ystävä, joka sanoi viisaasti, että "älä suotta murehdi, mun mielestä Se Oikea löytyy kyllä niistä arkisista kuvioista, jos se on tarkoitettu" ja sen jälkeen juurikin niihin arkisiin ympyröihin putkautettiin hetkeksi ihminen, jonka kanssa synkkasi paremmin kuin hyvin. Että ehkä tässä taas on tämä opiskelija palautettu ruotuun ja maan pinnalle ja nyt voi jatkaa ihan luottavaisin mielin :)
Lähetä kommentti